Valtion on tunnustettava sosiaalinen vanhemmuus
Saaran vanhemmat Heidi ja Timo eroavat pian Saaran syntymän jälkeen. Eroaminen tapahtuu kuitenkin juuri sen verran sovussa, että vanhemmat sopivat lapsen yhteishuoltajuudesta. Heidistä tulee Saaran lähihuoltaja ja Timo näkee Saaraa kahtena viikonloppuna kuukaudessa ja lomilla.
Pian tämän jälkeen Heidi löytää itselleen uuden miehen, Matin ja pari muuttaa yhteen piakkoin tämän jälkeen. Seuraavat kuusi vuotta Heidi, Matti ja Saara elävät uusperheen elämää. Se on täynnä mutkia, mutta niistä selvitään. Kavereille Saara sanoo, ”Tässä on minun äitini ja tuo on minun Mattini”, eikä muista tai voi kuvitella elämää ilman Mattia.
Saaran ollessa 7-vuotias hänen äitinsä Heidi kuolee auto-onnettomuudessa. Timo on lapsen ainoa huoltaja ja Saara muuttaakin tämän luo. Koska Timo ei ole koskaan pitänyt Matista, ei hän anna lapselle mahdollisuutta tavata Mattia. Saara menettää kerralla molemmat sosiaaliset lähivanhempansa. Laki ei anna Saaralle mitään oikeuksia tavata Mattia, mikäli Timo ei tätä halua.
Suomen lainsäädäntö ei tunnusta sosiaalista vanhemmuutta, eikä tarjoa lapselle turvaa tilanteessa, jossa lapsen läheinen ei ole hänen biologinen (tai adoptoitu) isä tai äiti. Lapsi kiintyy turvalliseen ja läsnäolevaan aikuiseen riippumatta näiden välisestä lakiteknisestä suhteesta. Samoin kun lapsen maailmaa järkyttää se, että isä tai äiti katoaa näiden erotessa, lapsen maailmaa järkyttää se, kun joku muu turvallinen aikuinen elämästä katoaa. Lainsäädännön tulee turvata lapselle oikeus turvallisiin ja tuttuihin aikuisiin hänen lähipiirissään.
Uusperheissä ongelma tulee vastaan sekä biologisen vanhemman kuollessa, että uusparin erotessa. Sama ongelma voi kohdata isovanhempia, jotka ovat viettäneet runsaasti aikaa lapsen kanssa ja luoneet tähän erityisen läheisen suhteen ja sateenkaariperheissä, mikäli lasta ei ole adoptoituy. Lapsella ei ole tosiasiallisesti minkäänlaista tapaamisoikeutta toiseen lähivanhempaansa, mikäli tämä ei ole valtion virallisesti tunnustama isä tai äiti.
Ehdotankin lainsäädäntöä muokattavaksi siten, että lapselle voidaan myöntää tapaamisoikeus hänen muuhun lähivanhempaansa mikäli katsotaan, että lapsen etu tätä vaatii.
