Veturitie ja kslk 16.4.2013

Kaupunkisuunnittelulautakunnan eilisessä listassa ei ollut suuremmin yllätyksiä. Oikeasti käyttökelpoista asumiskaavavarantoa meillä on noin 1,3 miljoonaa kerrosneliömetriä eli runsaan kahden vuoden rakentamisen tarpeisiin. Ihan liian vähän siis. Ei ihmekään, ettei tänne tule uusia yrittäjiä, kun ei ole mitään takeita siitä löytyykö hommia parin vuoden päästä. Kaupunki elää kädestä suuhun ja se maksaa.

Itä-Pakilan siirtolapuutarha palautettiin valmisteluun siten että nykyisen puutarhan yhteisalueiden tilalle suunnitellut tontit jäävät toteutumatta(8 tonttia).

Veturitiestä puhuttiin paljon – erityisesti sen kalleudesta. Valtiolta on luvassa vain 15 miljoonaa, joten kaupunki joutuu maksamaan Veturitien 140 miljoonan euron hintalapun käytännössä kokonaan itse. . Tätä ei voida myöskään rahoittaa kaavoitustuloilla, sillä suurin osa alueen kaavahyödystä menee maanomistajalle, eli valtiolle.  Kaupungin oman arvion mukaan kaupunki saa koko Keski-Pasilasta kaavoitustuloja yhteensä noin 70 miljoonaa euroa. Veturitien lisäksi kaupungille koituu maksettavaksi kaikki muukin perusinfrastruktuuri, joka Keski-Pasilassa tarvitaan.

Veturitien suunnitelma; eteläinen osa. Etelässä näkyy Nordenskiöldinkadun risteys ja pohjoisin ympyrä on Pasilan sillan kohdalla. Veturitien myötäisesti menee tunneli, jonka alku- ja loppupää on merkitty harmaalla viivalla. 

Minun huoleni liittyi erityisesti liikennejärjestelmän toimivuuteen. Veturitielle on suunniteltu kahta suurta liikenneympyrää ja yhtä tunnelia. Molemmat ovat erinomaisia teknisiä ratkaisuja, joskin kalliita (tunneli maksaa paljon rahaa ja liikenneympyrä maata), mutta niillä on yhteinen haittapuoli. Kummatkin ovat haavoittuvia tilanteelle, jossa ulosmenoväylä ruuhkautuu.

Jos tunnelin ulosmenoaukolla on ruuhkaa, täytyy nykyisten turvamääräysten mukaisesti tunneliin ajo estää (punaisilla liikennevaloilla). Tästä syystä Leppävaarassa Mestarintunnelin myötä ruuhkat siirtyivät ainakin aluksi pohjois-Leppävaarasta Sellon ja Turunväylän kohdalle (joku nykyään alueella asuva tai liikkuva voinee kertoa onko tilanne vielä sama kuin runsas vuosi sitten). Vastaavasti, jos liikenneympyrästä ei mahdu ajamaan ulos, ei kukaan pääse ajamaan liikenneympyrään ja liikenne jumiutuu täydellisesti.

Ero tavalliseen liikennevalo-ohjattuun risteykseen on merkittävä. Sellaisessa ruuhkasta kärsivät lähinnä ruuhkasuuntaan ajavat, kun taas tunnelin ja liikenneympyrän kohdalla kärsivät kaikki.

Teknisesti voidaan siis sanoa, että liikenneympyrä ja tunneli ovat luotettavuudeltaan hauraita ratkaisuja. Kun liittymän kapasiteetti ylitetään, välityskyky romahtaa.

Kun liikenneympyröitä tai tunneleita rakennetaan, täytyy siis varmistua erityisen huolellisesti siitä, että poistumisreitille ei koskaan synny ruuhkaa. Mikäli tällainen uhka on olemassa, kannattaa valita jokin toinen ratkaisu. Surullinen esimerkki huonosti valmistellusta hankkeesta löytyy Finnoontien ympyrästä, jossa Länsiväylälle Helsinkiin päin jonottavat autot tukkivat koko ympyrän jonollaan. Kerran tehty virheratkaisu on kallista korjata ja kallista olla korjaamatta.

Tunnelin suuaukko on Toralinnan kohdalla, joten Nordenskiöldinkadun risteykseen on matkaa vain noin 150 metriä. On päivänselvää, että Veturitie kykenee syöttämään Nordenskiöldinkadun risteykseen enemmän autoja kuin risteys kykenee vetämään. Mahdollisuus tunnelin ruuhkauttamiseen on siis olemassa. Valitettavasti emme tiedä kuinka todennäköistä tämä on. Veturitien suunnitelmasta ei ole tehty stressitestausta, joka kertoisi minkä kokoiset automäärät tukkivat Nordenskiöldinkadun risteyksen.

Miksi tällä on väliä?

Yksi syy on se, että jos tunneli joudutaan sulkemaan pohjoispäässä, ryhtyvät autoilijat ajamaan Veturitietä maan pinnalla olevien ympyröiden läpi (ja Pasilantietä pitkin). Tällöin näiden liikennemäärät ruuhka-aikaan kasvavat merkittävästi ennustetuista ja nekin saattavat päättyä täydelliseen seisontaruuhkaan.

Vaarana on siis se, että koko palapelissä yhden kohdan ruuhkautuminen rikkoo koko Pasilan henkilöautoille rakennetun liikennejärjestelmän. Tämä ei ole kenenkään etu. (Onneksi Pasilaan pääsee myös junalla).

Ratkaisuehdotukseni on se, että palautetaan Veturitien suunnitelma virastolle, joka teettää Veturitien suunnitelmasta kunnollisen stressitestin. Testitulosten perusteella päätetään sitten onko tarvetta muuttaa suunnitelmaa. Yli sadan miljoonan euron projekti ansaitsee sen, että sen vaikutukset ja toimivuus tutkitaan etukäteen kunnolla.

7 vastausta artikkeliin ”Veturitie ja kslk 16.4.2013

  1. Jos Veturitien siirto on ollut ainakin vuodesta 2002 alustavasti tiedossa, ja kaupunkibulevardi ”keksittiin” nyt 2½ vuotta sitten, onko kukaan harkinnut ns. varjosuunnitelmaa? Vaikkei tämä suoraan ”motarilta” näinkään näytä, vaihtoehtojen vertailu on mielekkäämpää kuin stressitesti jos ainoa vaihtoehto on olla tekemättä mitään.

  2. Veturitie tulee – paitsi, että vie rahat ja lykkää koko alueen toteutumista – tuhoamaan sen vähänkin, mitä Keski-Pasilassa voi kutsua kaupungiksi.

    Tuon jäljiltä sieltä löytyy a) pistetalotyyppisesti toteutettuja tornitaloja, b) ankeita ja tuulisia nurmikenttiä tornien välissä ja c) meteliä ja saasteita tuova, esteettisesti surkea ja ison estevaikutuksen omaava kaupunkimotari.

    Turha mainitakaan, mitä tämä tekee kaupunkielämälle, jalankululle ja kestävälle kehitykselle.

  3. Pasilan kaltaisessa ympäristössä Veturitiestä olisi voitu tehdä liikennevalovapaa ratkaisu tyylikkäästi. Noista valoista tulee todella pahoja pullonkauloja, ja kun Tuusulanväylä vielä käännetään, soppa on valmis. Ei kai yhden lisäkaistan saaminen ympyrään sujuvuuden varmistamiseksi nyt kamalasti toisi lisähintaa?

  4. Kotiin jaetussa kaavoituskatsauksessa ei mainitä mitään Veturitiestä. Ks 44-45 liikennesuunnitelmat, eikä teksteissä ss 36-43. Ilmaisjakelulehdestä Helsingin uutiset no 33/2013 s.12 luin, että hanke on lyöty lukkoon.

    Miten uusi tielinjaus vaikuttaa Käpylän, erit. Länsikäpyläläisten elämään? Entä Mäkelänkatu – tuleeko siitä rauhallinen bulevardi?

    • Viraston arvioissa Mäkelänkadun liikenne vähenee parilla tuhannella autolla, jos Tuusulankatu käännetään Pasilaan. Käytännössä Tuusulanväylän kääntö lisää autoja alueella noin 30000 päivässä.

  5. Päivitysilmoitus: Kääntöpöytä | Veturitien väyläsuunnitelma etenee

  6. Päivitysilmoitus: Otso Kivekäs » Käänne Helsingin liikennepolitiikassa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>