Yleiskaava ja väestökasvuennusteet
Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista löytyy täältä. Ode menossa. Tässä omat kommenttini yleiskaavan väestöennusteisiin. Teen vielä toisen tekstin lautakunnan muista lista-asioista.
Yleiskaavamateriaaliin en ole vielä ehtinyt täysin tutustua. Poimintana nyt väestönkasvuennuste. Oden blogilla käydään kovaa keskustelua siitä, onko vuoteen 2050 mennessä 600 000 asukkaan kasvu Uudellamaalla realistinen vai ylimitoitettu.
Vuonna 1994 tehtiin väestöennuste Helsingin seudun ja Helsingin kasvusta tulevaisuuteen. Allaolevissa kuvissa punainen viiva näyttää toteutuneen kasvun ja värilliset viivat näyttävät erilaiset ennusteet.
Helsingin väestöennuste 1994
Kaikki ennustevaihtoehdot ovat olleet alakanttiin verrattuna toteutuneeseen kasvuun. Muistelen, että samanlaisia aliarvioivia ennusteita olisi tehty jo tuota aiemminkin. Tähän on monia syitä, joista yksi lienee poliittinen. Ei ole korrektia sanoa ääneen sitä, että Helsingin seudun (ja Uudenmaan) väestö kasvaa ehkä vieläkin nopeammin. Tuo 600 000 vuoteen 2050 herättää sekin jo tiukkaa vastarintaa, vaikka kyse on vain noin 15000 asukkaan vuosivauhdista. Ja osa varmaan toivoo, että ennustamalla alempaa kasvua, voidaan hidastaa rakentamista ja näin väestönkasvua Helsingissä. (Vinkkinä tätä toivoville – ei ole tähän mennessä toiminut, vaan kehyskuntien väestö on kasvanut nopeammin silloin, kun Helsinki ei ole kasvanut.)
Pitäisi siis olla myös nopeamman kasvun skenaarioita. Sellaiseen saatettaisiin päätyä esimerkiksi silloin, jos talouskriisin tai ilmaston lämpenemisen vuoksi eteläinen Eurooppa ei olisi yhtä otollinen asuinpaikka kuin nykyään.
Mistä asukkaat sitten tulevat?
Väestönkasvun komponentit
Jos viimeinen kymmenen vuotta antaa mitään osviittaa, niin kasvusta lähes puolet tulee luonnollisesta muutoksesta – siis siitä että Uudenmaan nuori väestö synnyttää enemmän lapsia kuin vanhuksia täällä kuolee. Muuttajista valtaosa on viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut ulkomailta – ylivoimainen enemmistö Euroopasta.
Yleiskaavan tavoitteena tulee olla se, että Helsinki kykenee kaavoittamisella lisäämään asuntojen tarjontaa niin paljon, että asumisen hinta alkaa Helsingissä normalisoitua lähemmäs muun Suomen tasoa.
Tuo 600 000 asukasta on muuten yhden Helsingin verran asuntoja. Ei ole ihan sama, mihin nuo asukkaat päätyvät.
[…] väestöennusteista kirjoitin jo erikseen. Muihin aineistoihin tarkempi tutustuminen on vielä […]
jeps. Mut eiks taa oo silleen vahan hassua, ku kai toi yleiskaava vaikuttaa siihen vaestonkasvuun aika merkittavasti? Jos se vaikka mahdollistais 30 miljoonaa neliometria uutta huoneistoalaa, niin varmaan tanne tulis sit sen verran lisaa asukkaitakin.
Ja siis ok, jossakin se raja tietysti kulkee, etta miten paljon uutta rakentamalla Helsinkiin voi saada lisaa jengii, mutta silti tuntuu hassulta, etta vaestoennuste otetaan yleiskaavoituksen tasolla annettuna.
Kyllä ja ei. Yleiskaavaa laadittaessa olisi ihan fiksua olla riippumaton väestöennuste, eli se kuinka paljon alueen väestö kasvaisi, jos asumista olisi riittävästi kaikille, jotka tänne tulevat. Käytännössä se helposti muuttuu poliittiseksi välineeksi, jonka avulla voidaan rajoittaa väestönkasvua.
Vuonna 1970 tehty ennuste Helsingin väkiluvulle osui yli 100 000 asukkaalla yläkanttiin. Aikaisempien väestöennusteiden osumatarkkuuden perusteella muuttoliikettä on hyvin vaikea ennustaa edes lähitulevaisuuteen. Siksi ihmettelen, mitä järkeä tehdä ennusteita neljänkymmenen vuoden päähän. Ajatelkaa, kuinka paljon maailma on muuttunut viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana.
Noissa pitää ensisijaisesti katsoa seudun väestöennustetta. Muistaaksei tuolloinkin seudun väestönkasvu on ollut samaa luokkaa tai suurempi kuin ennustettu.
Kyllähän Helsinki voisi nytkin helposti varmistaa, että seuraavana 20 vuotena väestönkasvu Helsingissä olisi pienempi kuin ennustettu: ei vaan tehdä yhtään uutta asemakaavaa, niin muutaman vuoden päästä kasvu kääntyy laskuksi. Seudun väestönkasvuun sillä ei luultavasti olisi kauheasti vaikutusta – ellei sitten sillä onnistuttaisi sössimään koko seudun talouskasvua riittävän pahasti.
Jos katsotaan kaupunkiseutujen väestönkasvua, niin siinä Suomi tulee useita vuosikymmeniä naapurimaiden ja muun Euroopan perässä. Ei vaadi kauhean suuria ennustajanlahjoja odottaa, että sama prosessi käydään täälläkin läpi. Tanskan väkiluku on samaa luokkaa kuin Suomen, mutta Köpiksessä asuu 2 miljoonaa asukasta (vertailuna Helsingissä 1,3 miljoonaa).
40 vuotta lienee turhan pitkä aika ennustaa, mutta se on ihan fiksu aikajakso varautumisen kannalta. Ainakin nykisillä järjettömän pitkillä ajoilla kaavoituksesta rakentamiseen. Ensimmäiset uuden yleiskaavan pohjalta tehdyt talot valmistunevat aikaisintaan 20-luvun puolivälissä.