Yleiskaava: Liikennealueiden tarkastelut

Kaupunkisuunnitteluvirasto on teettänyt kaksi selvitystä moottoriteiden muuttamisesta bulevardeiksi. Ensimmäinen [1] on luonteeltaan liikennejärjestelmän stressitesti ja toinen [2] on tarkempi selvitys bulevardien hyödyistä ja haitoista. Muutamia huomioita ja kysymyksiä jatkotyötä ajatellen.

Liikennejärjestelmän stressitestin [1] tarkoitus on löytää ne paikat, joissa kuormitus kasvaa suuremmaksi kuin järjestelmä kykenee kestämään, jotta mahdolliset ongelmat voidaan korjata. Nyt tehty stressitesti on tähän tarkoitukseensa erittäin onnistunut.

Jatkotutkimuksissa tuleekin selvittää ainakin seuraavien asioiden vaikutusta liikenneverkon kuormitukseen:

  • Liikenteen katoaminen. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että kun moottoriteitä muutetaan kaduiksi, osa liikenteestä katoaa. Yleiskaavatyön osana tulisikin selvittää kuinka suuri efekti on vertailemalla kansainvälisiä kokemuksia aiheesta. Laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan keskimäärin 14-25% henkilöautoliikenteestä katosi kokonaan, kun väylän kapasiteettia vähennettiin.
  • EMME-mallin laatija HSL:ssä sanoi suoraan, että liikennejärjestelmämalli on tarkoitettu suuren strategisen tason laskentaan, ei yksittäisten katuyhteyksien automäärien arvioimiseen. Tästä syystä mm. moottoriteiden päässä olevien risteyksien kapasiteettia ei ole mallinnettu tarkkaan. 

Esimerkiksi Turunväylän päässä olevan risteyksen kapasiteetti vaikuttaisi olevan alle 3000 autoa tunnissa, eikä siis poikkea merkittävästi bulevardin kapasiteetista. Tarkastelu on siis moottoriteiden päiden ja liikenteen kasvun osalta puutteellinen. Jatkotyössä tulee mallintaa nykyisten moottoriteiden päättyessä risteyksen kapasiteetti ja huomioida tämä liikenne-ennusteissa.
  • Liikennejärjestelmän stressitestissä on kaduille oletettu vain 2+2 kaistainen katu ja lisäksi bussikaistat. Tämä laskee välityskykyä moottoritiehen verrattuna merkittävästi. Kansainväliset tutkimukset (katso esim. The Boulevard book) ovat osoittaneet, että bulevardi kykenee parantamaan henkilöautojen välityskykyä merkittävästi verrattuna tavalliseen 2+2-kaistaiseen katuun. Tämä johtuu siitä, että bulevardissa on sivukadut, jolle voidaan ohjata paikalliseen katuverkkoon suuntautuva liikenne. Jatkotutkimuksissa ennustemalli tulee päivittää vastaamaan tämän tuomaa lisäkapasiteettia.
  • Stressitestissä ei myöskään tutkittu yleiskaavassa suunnitellun modernin pikaraitiotien vaikutusta matka-aikoihin ja ruuhkautumiseen. Nopea pääkatuja pitkin kulkeva raideliikenne kykenee vetämään runsaasti matkustajia ja näin vähentämään sekä ruuhkautumista, että parantamaan saavutettavuutta. Tavoitteena tulisi olla se, että bulevardeilla kulkisi tiheästi palveleva pikaratikka, jonka keskinopeus olisi välillä 25-30km/h.
  • Tarkempi tarkastelu bulevardien rakennusympäristöstä (Sito) osoittaa, että bulevardisoimisen tuoma rakennuspotentiaali on merkittävästi suurempi kuin liikennejärjestelmätarkastelussa odotettiin. Tuusulanväylän bulevardivaihtoehdossa voidaan rakentaa nelinkertainen määrä verrattuna tunnelivaihtoehtoon, kun liikennejärjestelmäraportissa eron oletettiin olevan vain noin neljäsosa tästä.

Muita tutkittavia keinoja lisätä kapasiteettia henkilöautoille on (1) jakaa liikennettä useammalle kadulle, kuten esimerkiksi Tuusulanväylän bulevardimallissa onkin tehty. (2) lisätä kaistoja tärkeimmissä risteyksissä. (3) lisätä kadulle kolmannet kaistat, mikäli muut toimet eivät riitä.

[1] Helsingin uuteen yleiskaavaan liittyvien liikennehankkeiden vaikutusten arviointi Osa A. Moottoritiemäisten alueiden tarkastelut, Strafica.

[2] Helsingin moottoritiealueiden maankäytön muutosten kaupunkitaloudelliset vaikutukset. Kaupunkitutkimus TA Oy, Sito Oy.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *