Malmin lentokenttä ja Helsingin kasvu
Malmin osalta leviää tällainen puolustajien teksti kenttää koskevista harhaluuloista. Muita osia en katso olevani pätevä kommentoimaan, mutta asuntorakentamista koskevassa kohdassa on monta asiaa väärin. Asia harmittaa siksi, että levitetään väärää tietoa ja myös siksi, että Malmin kenttää puolustajat tekevät itselleen karhunpalveluksen väärää tietoa levittämällä.
Yleiskaavavision idealuonnos Malmin alueesta.
Tässä siis muutama oikaisu tekstissä esiintyviin vääriin tietoihin.
- Tuosta rakennettavien listalta noin 25-30 tuhatta asukasta on jo toteutettu, mm. osa Kalasatamasta ja Jätkäsaaresta, suurin osa Arabianrannasta, osia Myllypurosta ja Viikistä ja merkittävä osa Hermannista.
- Östersundomin mahdolliset asukasmäärät ovat vieläkin hyvin epävarmoja, koska siellä on Natura-alue vaikeuttamassa rakentamista. Natura-määräysten kumoaminen vaatisi EUsta eroamista. Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä sanoo, että ”Östersundomin suunnittelusta tulee nyt äärimmäisen vaikeaa”.
- Helsingin seudun väestönkasvu vuoteen 2050 arvioidaan olevan noin 600000 asukasta ja Helsinki suunnittelee kasvavansa yleiskaavavision mukaan vajaat 300 000 asukasta (siten että väestö olisi noin 850 000). Sen sijaan tekstissä puhutaan siitä että 640 000 – 690 000 olisi Helsinkiin liikaa, mikä on aika yllättävää, kun Helsingissä asuu jo nyt yli 600 000 asukasta.Jos verrataan muihin eurooppalaisiin kaupunkeihin, niin Helsingissä on asukastiheys erittäin alhainen. Esimerkiksi Tukholmassa asuu nyt 188km2 -alueella (saman verran kuin Helsinki ilman Östersundomia) noin 880 000 asukasta ja suunnittelevat sen nostamista yli miljoonan. Kööpenhaminassa asuu 77km2 -alueella 570 000 asukasta.
- Asuntorakentamisen kaavavarallisuudesta suuri osa on täydennysrakentamisoikeutta pientalo- ja kerrostalotonteille. Yllättäen 20m2 kokoinen täydennysoikeus kerrostalotontilla ei rakennu vaikka mitä tekisit. Ja isompi täydennysrakentamisvaranto rakentuu hitaasti ()
- Olisi kannattanut selvittää, mitä on asumisväljyys. Helsingissä 2012 on 34m2 (Helsinki alueittain 2012) ja asunnoista keskimäärin noin 80% on asuinneliöitä. Lisäksi uudisasunnoissa asutaan keskimäärin väljemmin kuin vanhoissa. Käytännössä siis yhtä asukasta kohden pitää arvioida noin 45 kerrosneliömetriä. (Ja tämä ei sisällä vielä päiväkoteja, kouluja, liiketiloja, työpaikkoja tai mitään muuta kodin ulkopuolella olevaa).
- Malmin lentokentälle suunnitellaan 20000-30000 asukkaan asuinaluetta uudessa yleiskaavassa (sivu 76). Vanha suunnitelma, johon ilmeisesti viitataan, oli noin 10000 asukasta. Ja tavoitteena on rakentaa Malmin seudusta merkittävä kaupunkikeskus koko seudulla. Sitä ei ole mahdollista tehdä ilman, että Malmin lentokentän alue saadaan tiiviiseen rakentamiskäyttöön. (Kentän puolustajille huomautus, tämä tarkoittaa sitä että meidän pitää valita näiden kahden asian välillä, eli että emme voi saada molempia.)
Kaiken kaikkiaan isompi kysymys koko seudulla on se rakennetaanko tiivistä vai jatketaanko hehtaarikaavoitusta. Jos jatketaan perinteistä harvaa kaavoitusta, satatuhatta uutta asukasta tarvitsee 40-100 neliökilometriä uutta tilaa, kun taas tiivistä kaupunkia rakentamalla selvitään 5-15 neliökilometrillä.
Joitakin huomioita:
1) Malmin ystävien sivulla todetaan, että luetellut kohteet ovat käynnissä tai alkamassa lähivuosina. Varmaan siis osa niistä on jo rakennettu, kuten sanot, mutta ei teksti varsinaisesti oikaisua kaipaa.
2) Östersundomin alueliitoksen 29 km2 pinta-alasta Natura-alueet vievät nyt peräti 9 km2, kuten toisen oikaisusi linkissä todetaan. Jäljelle jää Natura-vapaata maata 20 km2, siis noin viidentoista Malmin lentokentän verran.
3) Esitetyt Helsingin väestönkasvuluvut näyttävät olevan vanhentuneita, mutta kaikki ne ovat peräisin Helsingin kaupungin julkistamista ennusteista. Niitä voisivat kyllä Malmin ystävät päivittää.
4) YTV:n vuoden 1999 tutkimusraportin lainauksessa puhutaan kaavoissa olevista asuntorakentamismahdollisuuksista, ei toteuttamiskelvottomista 20 m2 lisärakentamisoikeuksista (ei kai sellaisia plänttejä olisi YTV:n ollut mitään mieltä raportoida, jos ei niillä ole mitään käyttöä?) Laskemalla varannosta mainitsemasi 45m2 per asukas saadaan asuntoja 400 000 asukkaalle mainitun puolen miljoonan sijasta. Aika paljon on sekin.
5) Koska kaupunkisuunnittelu on alaasi, olisi kiintoisaa kuulla mielipiteesi siitä, miten kaiken mahdollisen maan kaavoittaminen asunnoiksi palvelee asuntopulan torjumista. Noidankehä on tällainen: asuntopula -> rakennetaan lisää asuntoja -> enemmän väkeä muuttaa Helsinkiin -> asuntopula. Jne. Loppuuko tämä milloinkaan niin kauan kuin muualla Suomessa on miljoonittain potentiaalisia muuttajia ja vähän työpaikkoja? Helsingin asuntopulaa on valiteltu jo 1920-luvun sanomalehdissä, joita olen kirjastossa selannut, todennäköisesti kauemminkin. Oman järkeni mukaan nykyinen lähestymistapa – kaikki jäljellä oleva avaruus asunnoiksi – vain ruokkii noidankehää, ja samalla menetetään Helsingin jäljellä oleva kulttuurillinen ja maisemallinen monimuotoisuus. Malmin kentän jälkeen seuraavana ovat todennäköisesti tähtäimessä golfkentät, sitten käydään käsiksi puistoihin – väistämättä, jollei jokin taikaisku pysäytä noidankehää.
6) Toimiva metropolihallinto tai kuntaliitos on uutisoinnista päätellen tarkoitus saada aikaan lähivuosina (jopa pakolla, jos ei muuten), ja silloin on käytettävissä todella paljon kaavoituskelpoista maata. Kannattaako siis juuri nyt kiirehtiä koko laajan pääkaupunkiseudun ainoan kunnollisen kevyen kaluston lentokentän hävittämistä? Jos liikenneilmailun rakenteet muuttuvat lähivuosikymmeninä siten kuin ennusteet ja kevyen liikelentokaluston markkinoiden kehitys antavat ymmärtää, Malmin kenttä on parin vuosikymmenen päästä merkittävä kilpailuvaltti Helsingille. Uutta pääkaupunkia palvelevaa kenttää (vrt. Tukholman Bromma) ei milloinkaan saada sen tilalle.
Malmin lentokentän puolustajat voivat halutessaan asemoitua vastustamaan sitä liikettä, joka haluaa lisää kaupunkia Helsinkiin. Mutta onko tavoitteenne säilyttää Malmin kenttä vai lopettaa lisärakentaminen Helsingin alueella? Jälkimmäinen on _paljon_ vaikeampi tavoite saavuttaa kuin ensimmäinen. Ja asetutte samalla suoraan vastustamaan yhtä Helsingin vahvoista kaupunkiliikkeistä, mikä ei ehkä edistä Malmin kentän säilymistä. (Realistinen kuva Helsingin kasvusta, joka on linjassa kaupungin tavoitteiden kanssa, antaisi huomattavasti paremman lähtökohdan tavoitteiden edistämiselle.)
Menestyvä kaupunki kasvaa ja sinne tulee uusia ihmisiä mm. töiden perässä. Ja sitä myöten tarvitaan lisää asuntoja. Se, että asunnot ovat lähellä on aivan eri asia kuin se, että asunnot ovat kaukana. Malmin kentän puolustajat ovat usein sanoneet, että Malmi on kaukana. Verrattuna siihen, Östersundom on aivan hemmetin kaukana. Östersundomista odottelen mielenkiinnolla sitä saadaanko sieltä aikaan minkäänlaista toimivaa osayleiskaavaa. Vaikeaa on, kuten apulaiskaupunginjohtajakin sanoi.
Mitä tulee rakentamiseen, kysyn uudestaan: onko Tukholma tällainen kaupunki, jossa on menetetty kaikki luonto ja kulttuurihistoria? Kaupunkien kulttuurihistorialliseen luonteeseen kuuluu kasvu ja rakennetun alueen tiivistyminen kaupungin reuna-alueella.
Jos haluat enemmän tietää siitä miksi minä ajattelen näin, blogillani on satoja tekstejä siitä miksi ja miten Helsingin pitää kasvaa.
Tukholma on juuri tällainen kaupunki, jossa on ymmärretty säilyttää toimiva kenttäkokonaisuus kaupungissa, yksi piste lisää Ruotsalaisille. Tuskin Malmin puolustajat haluavat rakentamista pysäyttää, ei sellaista ole kukaan väittänytkään. Kentässä on kehittämispotentiaalia valtavasti, ja se kehittäminen ei estä asutuksen tiivistämistä alueen reunoilla.
Malmin kentän sulkeutuessa häviää suuri osa Helsingin historiaa, työpaikkoja, monimuotoisuutta ja tulevaisuuden potentiaalia.
Risukkoa, pusikoita ja peltoja riittää Helsingissä että muualla Suomessa vaikka millä mitalla.
On poliitikkojen heikkoutta ja kyvyttömyyttä olla aseettoomia suurten kysymysten, esim pääkaupunkiseudun kuntaliitosten ja tehokkaamman kaavoituksen edessä. Malmin lentoasema on ehkäpä helpoin, ja toisaalta kitkerin pala virkamiesten ja poliitikkojemme hampaissa. Pajunen tuskin on unohtanut omasta esteellisyydestään johtunutta kaavan kaatumista 2006.
Toivoisin avointa ja avarakatseista keskustelua aiheesta. Ehkäpä se ei ole kuulunut suomalaiseen politiikkaan tai virkamiesvalmisteluihin kuin hetken aikaa, joka saattoi olla sekin harhakuvitelmaa.
Et vastannut kysymykseen noidankehästä. Mihin se päättyy? Tukholmassa ei ole menetetty edes ainutta kaupunkilentokenttää, joten miksi Helsingissä pitäisi tehdä niin?
Helsingissä on tietämäni mukaan yli 400 hehtaaria peltoa. Siis PELTOA. Pääkaupungissa. Olisiko liikenneinfra maan väkirikkaimmalle seudulle tärkeämpää kuin viljelysmaat, eli voisiko se lisärakentamisen tehdä hävittämättä koko maan mittakaavassa ainutlaatuisia ympäristöjä?
Kiinnostaisi kuulla vastaus nimimerkki Kiinnostuneen kysymykseen siitä, onko tavoite rakentaa lopulta täyteen kaikki Helsingin vielä vapaat historialliset, kulttuuri-, virkistys-, harrastus-, puisto-, Natura- ja muut luontokohteet? Vain meneekö jossain raja?
Kysymys on siitä, että valintoja pitää tehdä sen suhteen, mikä on riittävän tärkeää säästettäväksi ja milloin taas tulevien asukkaiden tarpeet esimerkiksi asumisen osalta menevät edelle. Ja siis tältä valinnalta ei voi välttyä, siltä voi vain sulkea silmänsä. Yritin tuossa blogitekstissä tuoda esille nimenomaan sitä.
Palataan näihin valintoihin, voimme valita sen, ettemme laajenna tiivistä keskustaamme. Sellaisen rakentumisen seurauksiin voi käydä tutustumassa vaikkapa San Diegossa (kyllä, siellä onkin sitten rakennettu kaikki mäet ja kukkulat täyteen pientaloja ja mihinkään lähteminen on vähintään 30 kilometrin matka). Minä en kannata tällaista valintaa.
Toinen vaihtoehto on laajentaa tiivistä kaupunkia. Saadaan sellaista kaupunkia, missä ihmiset nykyään haluavat asua, jota on liian vähän ja joka myös yhdyskuntarakenteena tukee ekologista elämistä (ja myös talouskasvua, kuten kaupunkitaloustutkijat osaavat kertoa).
Kaikkea ei tarvitse, eikä myöskään kannata rakentaa täyteen. Kaikkea ei voi (eikä kannata) myöskään suojella ja säästää, vaikka muutos tekeekin kipeää. Omia ajatuksiani siitä, mihin suuntaan kaupunkia tulisi kehittää löytyy pamfletissa, jonka kirjoitin puolitoista vuotta sitten Otso Kivekkään, Osmo Soininvaaran ja Mari Holopaisen kanssa. Sen voi lukea täältä http://www.soininvaara.fi/Seuraavat_400k_helsinkilaista.pdf
Valintoja pitäisi todellakin tehdä sen mukaan, mikä on riittävän tärkeää. Malmi on rajamuodollisuudet tarjoava kansainvälinen lentoasema, täydellisesti toimiva kevyen liikenteen lentokenttä. Sen kautta pääkaupunkiseudulle pääsee nopeasti ja sujuvasti kevyellä kalustolla pieniltäkin lentopaikoilta, joita on Suomessa ja lähialueilla paljon enemmän kuin puolityhjiä koneita palvelevia raskaan liikenteen kenttiä – niiden lentovuorojahan parhaillaan karsitaan kannattamattomina.
Sen sijaan kevyen liikelentokaluston lentotuntimäärät Euroopassa ovat kasvaneet laman ja taantuman vuosinakin (2008-2012) yli 700%. Juuri nyt ilmailualalla on menossa kehitys, jota Helsingin kaupungin kannattaisi seurata hyvin tarkkaan. Helsinki-Vantaa ei todennäköisesti tulevaisuudessa pysty enää palvelemaan sujuvasti muuta kuin raskasta reittiliikennettä.
Malmin kenttä kiitotiealueineen on lisäksi luetteloitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY). Siis ei maakunnallisesti, vaan koko Suomen mittakaavassa tärkeäksi.
Ovatko ne pääkaupungin pellot (mm. Helsingin maantietellisessä keskipisteessä Kehä 1:n sisäpuolella) oikeasti tärkeämpiä?
Jos RKY ei ole tärkeä, miksi se on yleensä laadittu? Ei kai pelkäksi vitsiksi sentään.
Esim. Lontoossa, missä tonttimaan hinta on jotain aivan toista kuin täällä, on varaa pitää bisnesliikenteen city-kenttää keskellä kaupunkia. Vaikka Heathrow on siinä aivan lähellä. Liikenneinfran merkitys maan väkirikkaimmalle seudulle on tajuttu siellä, samoin Tukholmassa. Täällä koto-Suomessa vain tuntuu olevan aivan vastustamaton tarve ampua itseään jalkaan.
Huomasitkohan lainkaan, että tekstini kohdistui esitettyihin virheellisiin väitteisiin, eikä Malmin kohtaloon. Minulle ainakin on tärkeä arvo, että päätökset pohjautuvat oikeaan ja tutkittuun tietoon, eikä mutuun.
Mitä tulee peltoihin, niin Viikissä ne ovat merkittäviltä osin Natura-aluetta ja sen suoja-aluetta. Näiden rakentaminen vaatisi mm. Euroopan Unionista eroamista. Ja osa taas löytyy keskuspuistosta.
Pelloista oli puhe, ei Vanhankaupunginlahden rantakosteikkojen Naturasta. Peltoa on yksin Viikissä 175 ha ja metsää 75 ha, siis kahden Malmin lentokentän verran. Peltoa ja metsää on lisäksi koko Etelä-Suomi täynnä.
Oikea tieto on kyllä tärkeää. Ministeri Kyllösen argumentit olivat siinä mielessä kyllä kaikkien aikojen pohjanoteeraus.
Toivottavasti Malmin ystävät ehtivät päivittää tuon kohdan sivuistaan ajan tasalle.
Kyllä ne pellot ja metsät on oleellinen osa sen kosteikon kokonaisuutta. Ja mikäli RAKY:a tulee kunnioittaa, niin Viikin pellot kuuluu niihin myös.
Jos rakennetaan, niin sitten otatte Longinojan huomioon, eli rakentaminen keskitettävä lentokentän alueelle, eikä vesistöä ja valuma-aluetta suojaavaa aluetta pienennetä yhtään, mieluummin lisätään. Naturoitahan voi kai purkaa siten, jos osoittaa vastaavan paikan suojeltavaksi – joka tosin johtaa vain kierteeseen, jossa lopulta huomataan, että vaihdettavaa ei enää ole. Nämä puheet siitä, että Etelä-Suomi on täynnä luontokohteita, on täyttä huuhaata, jos ymmärtää, että peltoviljely ei ole luontoa, oli kyseessä sitten vilja tai puu.
Ylipäätään lentoliikenteen puolustelu olisi kumma veto vihreiltä – ilmeisesti se on juuri se liikennemuoto, jossa merkittävät päästövähennykset ovat kohta tehty ja liikenteen lisäys on sitten siitä lähtien nettona turpaan. Harrastelentäminen lienee ensimmäisiä asioita, jotka joutavat mennä – viranomaiset pystyvät hoitamaan asiansa muualta. Tallinnan tunneli olisi siis tuotava EU-vaaleissakin vahvasti esiin, jotta huomio keskittyisi asioihin joilla olisi oikeasti väliä ja ne asiat saisivat tuulta purjeisiin.
Lisähuomiona se, että moni unohtaa, että kaupunki haluaa yli 5000 asuntoa vuodessa, joka tarkoittaa sitä, että ympäri kaupunkia täytyy olla koko ajan rakenteilla alueita. Moni katsoo, että satama-alueet vetävät kymmeniä tuhansia, mutta unohtavat, että niille valmistuu vain muutamia satoja asuntoja vuodessa.
Museovirasto on määritellyt Malmin lentokentän valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Vanha perinteikäs lentokenttä pitäisikin säilyttää toimivana pienlentokenttänä, joka osaa antaa arvon omalle historialleen. Kaupunki ei tällaisia arvoja näytä lyhytnäköisessä rakentamisvimmassaan ymmärtävän!
Kannatan asuntorakentamista ja lentokentän säilyttämistä, kumpaakin. Olisi mielestäni saatettava yleisön tietoon, millä edellytyksillä se onnistuu: ts. asuntorakentamisen etäisyys pääkiitotiestä sen itä- ja länsipuolella, ja säädetyt melurajat.
Tällöin siis jäisi vain yksi kiitotie alueelle.
Ala-Malmin koulujen takana pellot tyhjillään samoin kun Tuomarinkylän kartanon pellot tyhjinä,myös Pukinmäenkaaren vieressä lähellä Kehä ykköstä peltoja joihin tilaa rakentaa.Säilytetään Malmin lentoasema alkuperäisessä toiminnassa.
Harmillista on, että lentokenttä nähdään joissain piireissä vain tyhjänä, rakentamattomana tilana, jolla ei nykymuodossaan ole arvoa. Näinhän ei ole. Kyseessä on erittäin ainutlaatuinen kohde Suomessa ja pääkaupunkiseudulla, jonka merkitys jatkossa todennäköisesti vain kasvaisi varsinkin jos sen kehittämiseen panostettaisiin. Viittaaminen vanhoihin suunnitelmiin on virheenä melko paljon pienempi kuin nämä ministeritason möläytykset ”muutamista kymmenistä harrastajista” joihin kentän lopettaminen vain vaikuttaisi.
Minusta kovin hupaisaa tässä keskustelussa on se, että Helsingin kaupunki on julkaissut aivan päättömiä kasvuennusteita, joiden varaan näitä päättömiä laskelmia rakennetaan. Ne eivät ole taaksepäin katsoen pitäneet paikkaansa tähän saakka, eivätkä eritoten tule pitämään paikaansa tulevaisuudessakaan. Ainut tapa, jolla noihin väkimääriin tullaan pääsemään, on kuin käärmettä pyssyyn ajettava metropolihanke. Ainakin, jos sen nimeksi tulisi Helsinki. Siinäkin tapauksessa taitaa unohtua liitoskuntien tuovan myös maansa ja asuntonsa mukanaan.
Kommentoija m:lle mainittakoon suurimman osan Malmin liikenteestä olevan kaupallista koulutustoimintaa, joka takaa tulevaisuuden ohjaajat raskaalle liikenteelle ja viranomaistoiminnalle. Malmihan ei ole harrastekenttä kuin pieneltä osaltaan.
Malmin lentokenttä on hyvä esimerkki yritystoiminnan karkoittamisesta.
Itse lentokentän yritystoiminnat 300 työpaikkaa pakkosiirrätetään vaikka vaihtoehtopaikkaa ei ole tiedossa.
2050 asemakaava luonnoksessa Malmin aluetta ei ole nimetty teollisuus ja työpaikka keskittymäksi. Tattarisuon ja Kivikonkin alueen yrityspalvelut ja työpaikat ovat kaavassa vahvistamatta. Nykyisessä epävarmuudessa yritykset eivät voi investoida, toimitilat ja niiden kunnosta pitämättä jättäminen vain vauhdittavat kehitystä.
Kaupunkiaktivistit haluaisivat rakentaa asuntoja Herttoniemen ja Pitäjänmäen teollisuusalueisiin. Suomi suorastaan huutaa uusien yrityksien perään, mutta todellisuus on toista. Kuka tulevaisuudessa työllistää, jos yrityksillä ei ole elintilaa.
Suunta pitää olla ihan muuta. Lentokentästä ja sen ympäristöstä pitää luoda tapahtuma ja yrityspuisto. Missään Helsingin alueella ei ole toimivampaa ulkotilaa yleisötapahtumien järjestämiseksi. Massatapahtumat tulevat yleistymään ja lentotoiminta joustaa ja tarvittaessa tukee niiden onnistumista.
Rakentamalla hotelleja ja kansainväliseen kehitykseen perustuvaa yritystoimintaa, sitä tukee toimiva lentoliikenne.
Nopeilla ja toimivilla yhteyksillä on kansainvälisesti merkittävä taloudellista kehitystä edistävä vaikutus. Mielestäni tontit pitäisi myydä yrityksille ja siten varmistaa niiden kasvu ja työllistävä vaikutus.
Tämä kehitys ei poista asuntotuotantoa vaan sitä voidaan täydennysrakentamisen puitteissa edelleenkin toteuttaa alueelle.
Helsinki voisi kansaivälisesti erottua edukseen paremminkin väljempänä ja ruuhkattomana muista pääkaupungeista.
Tarpeentonta on jouduttaa muuttoliikettä muista suomen kunnista juuri pääkaupunkiin, jossa halpaan asuntotuotantoon ei ole edellytyksiä.
Mitä teemme asunnoilla jos ei ole työpaikkoja ja urbaani elementtirakennus aluekeskittymä on valmistuttuaan mahdotonta palauttaa entiselleen.
.
Oletko Mikko tutustunut Lontoossa olevaan Biggin Hill lentoasemaan? Tai New Yorkissa olevaan Teterboroon? Tai Pariisin Le Bourget-lentoasemaan. Tai Berliinin Tempelhofiin, joka voisi hyvin olla vielä lentokenttäkin kaiken sen muun lisäksi mitä se myös on. Ja on ollut. Tässä pari linkkiä Biggin Hilliin http://www.bigginhillairport.com/
https://en.wikipedia.org/wiki/Biggin_Hill
http://bigginhill.co.uk/
Miksi ei meillä Helsingissä saa olla samanlaista paikkaa?