Helsingin tulevaisuus & korona: asuminen

Helsingin asuntomarkkinat kokivat yllättävän shokin koronan iskiessä. Kansainvälinen liikkuminen pysähtyi kuin seinään. Uudet opiskelijat jäivät kotikonnuilleen etäopintoihin. Asuntojen hinnat ampaisivat nousuun erityisesti Helsingissä ja Espoossa.

Mistä on kyse?

Koronan myötä ihmisten elämä on pyörinyt aiempaa voimakkaammin kodin ympärillä. Kuluneen vuoden aikana sekä työ, että vapaa-aika on suurelta osin vietetty kotona ja lähiympäristössä. Koronan takia meistä kaikista on tullut – ainakin vähäksi aikaa – professori Marketta Kytän asukasheimoja koskevissa tutkimuksissa löydettyjä kotoilijoita.

Moni helsinkiläinen onkin todennut, että haluaa isomman asunnon ja silti asua nykyisessä asuinympäristössä. On tietenkin mahdotonta saada kaikille asukkaille lisätilaa heti. Olemassaoleva asuntokanta riittää nykyisille asukkaille vain nykyisellä asumisväljyydellä.

Tästä seuraa kilpailu, jossa varakkaammat hankkivat lisää tilaa. Siihen on monta tapaa. Joku muuttaa suurempaan asuntoon. Lapseton pariskuntakin haluaa ehkä yhden huoneen lisää. Perheasuntojen hinnat ovatkin nousseet nopeammin kuin pienten asuntojen. Toisissa perheissä teinille etsitään oma asunto nuorempana kuin aiemmin ja vapautuva huone otetaan työhuoneeksi sen sijaan, että muutettaisiin itse pienempään asuntoon.

Kaikkien näiden valintojen seurauksena asuntomarkkinoilla on tungosta ja asunnot revitään käsistä. Joku jää ilman asuntoa tai joutuu muuttamaan asumaan kauemmaksi.

Kyse on nimenomaan varakkaista, sillä hintojen nousu näkyy myyntihinnoissa. Vuokramarkkinoilla on juuri nyt runsaasti valinnanvaraa ja vuokrien nousu on ollut maltillista. Kun opiskelijat palaavat (toivottavasti syksyllä) ja kansainvälinen muuttoliikenne käynnistyy uudestaan, asuntotilanne tulee olemaan nykyistä vaikeampi. Vasta sitten näemme minkälainen vaikutus koronalla on vuokramarkkinoihin.

Asuntotilannetta voi helpottaa rakentamalla paljon lisää. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että asuntojen hinnat nousevat pysyvästi ja voimakkaasti nimenomaan kaupungeissa, jossa rakentaminen ei kasva tällaisen shokin jälkeen.

Helsingin pitää tulevalle vaalikaudelle käynnistää ohjelma, jossa nykyisen asunto-ohjelman lisäksi tarjotaan kymmenen tuhannen asunnon verran tontteja rakennettavaksi. Juuri nyt Helsingin asuntotuotanto menee tyydyttämään ihmisten tarvetta lisätilalle – uusista asunnoista ei siis riitä tilaa uusille asukkaille. 5 neliömetrin lisätilantarve per asuntokunta vaatisi noin 3 vuoden asuntotuotantoa Helsingissä nykyisellä rakennustahdilla.

Tilaa asua saadaan lisää vain rakentamalla runsaasti lisää. Lisärakentaminen kannattaa tehdä erityisesti sinne, missä ihmisiä jo asuu, etteivät ihmiset samalla joudu repimään itseään irti olemassaolevista sosiaalisista siteistä.