Helsingistä ihmisten ideoiden ja osaamisen käyttöliittymä

Pekka Saurin ja Mikko Särelän yhteiskirjoitus on alunperin julkaistu Suomen Kuvalehdessä. 

Ihmiskunta muuttaa vilkkaasti kaupunkeihin, joihin keskittyy yhä suurempi osa ihmisten osaamisesta ja kokemuksesta. Kaupungeissa tehtävät ratkaisut ovat avainasemassa tämän potentiaalin valjastamisessa. Suomessa katseet kääntyvät ensi sijassa Helsinkiin.

Yksi merkittävistä maailmaa muuttavista trendeistä on se, että AirBnB:n ja Googlen kaltaiset tiedon vapaaseen jakamiseen perustuvat alustayritykset valtaavat markkinoita vanhoilta yrityksiltä. Syynä on internetin tuoma murros, jossa käyttäjämäärän kasvu kasvattaa käyttäjien tuotteesta saamaa hyötyä ja arvoa. Tämä synnyttää itseään ruokkivan kehän, jossa osallistujien saama hyöty kasvaa uusien ihmisten tullessa mukaan.

Myös kaupunki on syytä nähdä alustana, jonka tehtävä on mahdollistaa arvoa luovaa vuorovaikutusta.

Kaupungit ovat luonteeltaan tuotannon ja kulutuksen keskittymiä. Kaupungit tarjoavat runsaasti tuotteita, palveluita ja toimintaa niin asukkailleen kuin vieraillekin. Vielä 1990-luvulla kaupunkiin muuttava joutui turvautumaan lehti-ilmoituksiin ja ilmoitustauluihin esimerkiksi harrastusryhmien löytämiseksi tai perustamiseksi. Nyt ämä käy helposti ja reaaliaikaisesti verkossa. Post-lokaalinen, ylipaikallinen internet parantaa myös paikallisen toiminnan edellytyksiä.

Kaupungit – ja julkishallinto ylipäätään – ovat perinteisesti toimineet tiedon säätelijöinä ja joskus panttaajinakin estäen uutta luovan toiminnan. Tämä asetelma on nyt muuttunut. Julkishallinnolla ei enää ole monopolia tietoon. Kommunikaatioteknologian huima eteneminen on johtanut tilanteeseen, jossa käytännöllisesti katsoen jokaisella kansalaisella on taskussaan sekä kaikki maailmassa julkaistu tieto että lukuisia julkaisualustoja.

Kaupungin mieltäminen arvoa luovana alustana edellyttää myös osallisuuden käsitteen uutta määrittelyä. Kansalaisten osallisuus ja osallistaminen on nähty voittopuolisesti demokratian näkökulmasta – kuka päättää, millä prosessilla päätetään, ketä on kuultu, onko otettu huomioon.

Tämä on tietenkin keskeinen osallisuuden määritelmä, mutta se on jättänyt katveeseen toisen vähintään yhtä tärkeän: kuinka yksilöiden ja yhteisöjen osaaminen ja muu potentiaali saadaan parhaalla mahdollisella tavalla kaikkien käyttöön?

Jotta tässä onnistuttaisiin, seuraavien perusedellytysten pitää täyttyä: ilmaisunvapaus, tiedon avoimuus, tasa-arvo ja riittävä koulutustaso. Suomessa kaikki nämä elementit ovat tarjolla. Erityisesti Helsingin kaupunkiyhteisöllä korkeine koulutustasoineen, avoimen datan ohjelmineen ja lukuisine keskustelufoorumeineen on kansainvälisessäkin vertailussa poikkeuksellisen hyvä tilaisuus kehittyä uutta arvoa luovaksi alustaksi.

Kaupunkiorganisaation tulee oppia ymmärtämään itsensä kaupunkilaisten toiminnan ja keskinäisen vuorovaikutuksen edesauttajana. Helsingin kaupunginvaltuuston vastikään hyväksymä pormestari- ja toimialamalli avaa toimintakulttuurin muutokselle hienot mahdollisuudet. Helsinki voi toimia edelläkävijänä avoimeen tietoon ja vapaaseen keskusteluun perustuvan yhteiskunnan rakentamiselle. Tästä tulevat hyötymään niin Suomi kuin maailmakin.

Pekka Sauri on Helsingin apulaiskaupunginjohtaja. Mikko Särelä on tietoverkkotekniikan tohtori ja Aalto Living+ -alustan projektipäällikkö.