Hiiliodioksidipäästöjen vähentäminen
Kasvihuonepäästöjen vähentäminen on hyvä ja tärkeä tavoite. Jotta päästövähennyksiin päästäisiin, pitää ymmärtää, minkälaisesta ongelmasta on kyse. Hyvä lähtökohta tässä tapauksessa on se, että jos kaikki tekevät vähän, saavutamme vähän – kannattaa olla skeptinen kommentoihin, jotka ilmoittavat jonkun toimenpiteen säästävän tai tuottavan esim. 10000 asunnon lämpöenergian. Luvut pitää aina suhteuttaa kokonaishiilidioksidipäästöihin (tai energiankulutukseen).
Ongelman voi nähdäkseni jakaa seuraaviin osa-alueisiin:
- Puhtaasta sähköntuotannosta tulevat co2-päästöt
- Puhtaasta lämmöntuotannosta tulevat co2-päästöt
- Yhdistelmätuotannosta tulevat co2-päästöt
- Vara- ja säätövoimasta tulevat co2-päästöt
- Liikenteestä tulevat co2-päästöt
Ratkaisuvaihtoehtoja Suomessa (ja pohjoismaissa) ovat nähdäkseni bio-, aurinko-, tuuli- ja ydinenergia
(oletan, että vesivoimaa ei rakenneta lisää ympäristösyistä).
- Bio sopii osaratkaisuksi kohtiin 1-4. Bioenergia on olennaisesti aurinkoenergiaa varsin huonolla hyötysuhteella. Etuna mahdollisuus varastoida energia käyttöaikaa varten. Energiataseesta, siis siitä kuinka paljon energiaa kuluu bioenergian tuotantoon, on ristiriitaista tietoa. Onko jollakulla hyvää tietoa aiheesta? Oma käsitykseni on, että etanolin valmistaminen kuluttaa keskimäärin enemmän kuin siitä saadaan. Hakkeesta ja puupolttoaineesta olen kuullut ristiriitaisia väitteitä.
- Aurinko sopii puhtaaseen sähköntuotantoon. Lämmöntuotantoon se sopisi myös, mutta aurinkoenergiaa ei tyypillisesti saada paljoa silloin, kun lämpöenergian tarve on suurimmillaan. Myös paikalliseksi varavoimaksi se sopii esim. sähkökatkoksia ajatellen. Lisää säätövoiman tarvetta.
- Tuulienergia sopii myös lähinnä puhtaaseen sähköntuotantoon. Myös paikalliseksi varavoimaksi se sopii esim. sähkökatkoksia ajatellen. Lisää säätövoiman tarvetta.
- Ydinenergia sopii ensisijaisesti puhtaaseen sähköntuotantoon. Mahdollisesti myös yhdistelmätuotantoon Helsingin seudulla (ainakin varavoima jää ratkaistavaksi ongelmaksi). Pieniä suljettuja ydinpattereita (kts. esim. Osmo Soininvaaran mainitsema Secure vedenkeitin) voisi käyttää lämmöntuotantoon (2).
Ylläolevan paletin lisäksi on mahdollista pyrkiä pienentämään energiankulutusta.
Olennaisesti: autoilun co2-päästöjen poistaminen vaatinee sähköautojen tuloa – tai autoilun radikaalia vähentymistä. Autoilun radikaali vähentyminen johtaisi luultavasti merkittävään elintason laskuun kaikkialla muualla paitsi suurien kaupunkien keskustoissa. Toivo pitää siis laittaa sähköautoihin. Sähköautoihin siirtyminen taas lisää merkittävästi sähköntarvetta. Autoilun energiankulutus on nyt n. 50TWh/vuosi. Wikipedia-arviolla [2], sähköauton energiankulutus olisi n. 1/3 polttomoottoriautoon nähden, joten sähköautoilu vaatisi yhden Olkiluoto 3:n energiantuotannon verran lisää.
Seuraavaksi: pitäisi selvittää kuinka paljon energiaa Suomessa voitaisiin tuottaa bio-, tuuli- ja aurinkoenergialla ja kuinka suurelta osin nämä voisivat korvata olemassaolevat fossiiliset tuotantotavat (turve lasketaan tässä fossiiliseksi, kuten kuuluukin).
Summa summarum: hiilidioksidipäästöistä eroon pääseminen ei ole triviaalia. Ratkaisuja on olemassa, mutta ongelman eri osat pitää ymmärtää. Perusvoima, lämmöntuotanto, säätövoima ja liikenteen energiatarve ovat perustaltaan erilaisia ongelmia ja vaativat kohdistettuja ratkaisuja.
Biokaasu on ilmeisesti myös ihan varteenotettava vaihtoehto moneen tarpeeseen, myös liikenteeseen. Ilmeisesti sitä on myös melko helppoa saada aikaan, kun metaania syntyy kaikesta mädäntyvästä. Jostain syystä sen käyttö ei ole kuitenkaan levinnyt Suomessa – Ruotsissa sen sijaan sitä on jo aika paljon, muistaakseni joissain kaupungeissa jopa asukkaita kehotetaan jauhamaan biojätteet myllyssä mössöksi ja heittämään viemäriin, jonka jälkeen niistä vapautuva metaani otetaan talteen jätteenkäsittelylaitoksella.
Kasvihuonepäästöt eivät kaikki ole peräisin energiantuotannosta, vaan niitä syntyy myös joissain teollisissa prosesseissa. Erityisesti käsittääkseni sementin tuotanto ja siten kaikenlainen rakennustoiminta on merkittävä kasvihuonekaasujen lähde. Pienempi toki kuin energiankäyttö, mutta kuitenkin huomioimisen arvoinen.
Wikipedian graafissa näyttää olevan aika paljonkin muita sektoreita kuin energia, mutta minulle ei ole kovin selvää miten nuo luvut on laskettu; onko esim. leikkuupuimurin diesel liikennettä vai maatalouden päästöjä.
Erityisesti esim. lihalle laskettavat co2-ekvivalenttipäästöt ovat kysymys, jonka suhteen pitäisi joskus jaksaa selvittää, mihin laskelmat oikeastaan perustuvat sekä mitä johtopäätöksiä niistä voi ja ei voi vetää.
Mr_Zombie, totta, se unohtui täysin listalta. Olisiko jollakulla jotain osviittaa siitä, kuinka paljon energiaa jätteistä olisi saatavissa? Maatuvien jätteiden kohdalla tulos taitaa olla hiilitaseen kannalta neutraali tai jopa negatiivinen (jos polttaminen vähentää metaanipäästöjä).