Jätkäsaaren hotellihanke
Jätkäsaaren tornihotelli on herättänyt runsaasti keskustelua (mm. Lasse Männistö, Otso Kivekäs, YLE, minä ja Osmo Soininvaara). Onko ehdotettu hotelli lintu vai kala?
 |
| Havainnekuva Jätkäsaaren tornihotellista |
Olen päätynyt sille kannalle, että tämän hotellin kohdalla korkeus on kohdallaan. Kerrosneliöitä ei tuolla voi vähentää ilman että tuhotaan koko hotellin konsepti ja matalammasta rakennuksesta tulisi ruma ja valtava laatikko. Mieluummin esitetyn muotoinen kapea ja korkea muoto.
Hanke on myös hyvä ja kannattava idea Helsingin kaupungin talouden kannalta. Se tuo mukanaan kokonaan uuden joukon vierailijoita Helsinkiin. Kongressimatkaajat ovat myös sitä joukkoa, jotka jättävät jälkeensä valtavasti rahaa – useita satoja euroja per päivä per henkilö. Ja Guggenheimiin verrattuna ehdottomasti hyvänä puolena on se, että hanke ei maksa senttiäkään Helsingin kaupungille, vaan se toteutetaan kokonaan yksityisellä rahalla. Tämän lisäksi se toisi Helsinkiin mukanaan uuden kilpailijan hotellibisnekseen, mikä sekin on hyvä asia.
Onnistuessaan hanke voi myös tuoda elämää Jätkäsaareen, mikä nostaa mahdollisuuksia sille, että Jätkäsaaresta ei tule nukkumalähiö vaan osa kaupunkia.
Sitten niihin miinuspuoliin. Hotellin katuympäristö on kuollut ja monotoninen. Tornin ulkoasu on hauskan näköinen kaukaa vilkaistuna, mutta ohi kävelevälle jalankulkijalle se ei tarjoa mitään kiinnostavaa. Todellisuus on myös usein erilainen kuin havainnekuvat. Alla kuva Tukholmassa olevasta sisartornista.
 |
| Jätkäsaaren tornihotellin esikuva Tukholmassa (Otso Kivekäs) |
Taloudellisesti hanke on siis kannatettava, enkä myöskään vastusta siroa ja kapeaa tornia. Etäisyys Tuomiokirkosta on 2km, joten tällä ei tule myöskään olevaan huomattavaa vaikutusta Helsingin historialliseen profiiliin Suomenlinnan suunnasta katsottuna. Jätkäsaareen on tulossa muitakin korkeita rakennuksia, joten hanke ei jääne yksinäiseksi torniksi muuten matalassa ympäristössä.
Yksi asia pitäisi silti korjata – julkisivun tylsyys. Lähden siitä, että poliitikot eivät ole parhaita valitsemaan sitä, mikä on hienoa ja mikä kamalaa. Aikoinaan esimerkiksi Temppeliaukion kirkkoa vastustettiin kamalana, mutta ajan myötä se on ottanut paikkansa esimerkkinä upeasta suomalaisesta arkkitehtuurista. Siksi ehdotan, että kaavoituksen yhteydessä vaaditaan, että hankkeen toteuttaja käyttää julkisivuun ja katuympäristöön tietyn rahamäärän tai prosenttiosuuden koko hankkeen budjetista. Näin voidaan varmistaa, että hankkeen toteuttaja oikeasti panostaa julkisivun laatuun.
Ratikkapysäkkiä melkein tärkeämpää on, että metroasema on riittävän lähellä. Tuollaisesta konferenssikeskuksesta voi purkautua yhtäaikaa tuhat ihmistä, sitä eivät ratikat ja bussit pura koskaan. Huonona esimerkkinä tässä suhteessa voi pitää Lyonin Cité Internationalea (kokemusta on).
-I
”Kerrosneliöitä ei tuolla voi vähentää ilman että tuhotaan koko hotellin konsepti ja matalammasta rakennuksesta tulisi ruma ja valtava laatikko.”
Ei mitenkään välttämättä. Kaavaehdotuksissa oli semmoisia kuvia, joissa rakennus oli massoiteltu kahtena matalampana tornina, eikä se laatikolta näyttänyt. Omasta mielestäni tuo havainnekuvien torahammas näyttää todella pahalta, aivan riippumatta siitä, tuleeko se empire-keskustan näkymiin vai ei, mutta kuten todettua, katutaso ratkaisee. Jos sisäänkäynnit ja niveltyminen naapureihin ja katuun ratkaistaan hyvin, niin ei liene paljoa väliä sillä, onko tornissa 20 vai 30 kerrosta.
Konferenssihotellikeskustelussa en muuten ole kertaakaan nähnyt mainittavan Messukeskuksen vieressä olevaa hotellia. Sen edessä on ratikkapysäkki ja Messukeskuksessa on varsin huomattavat kokoustilat. Jostain syystä hotellia ei kukaan näytä pitävän minään. Johtuisko Itä-Pasilan kukkeasta kaupunkisuunnittelusta.
Jos minä yrittäisin järjestää isoa tieteellistä konferenssia Helsingissä, niin sekä Pasila, että Keilaniemi olisivat aivan liian kaukana Helsingin keskustasta. Tuo Jätkäsaaren tornihotelli on juuri ja juuri riittävän lähellä.
Ai? Jos etäisyysvaatimukset ovat tuota luokkaa, niin Helsinkiin ei taida sitten isoa konferenssia sopia muualle kuin Finlandia-taloon tai Katajanokalle, eikä niihinkään kovin isoa.
Itse olen ollut pienemmissä tieteellisissä konferensseissa Otaniemessä ja Meilahdessa, ja kulkenut molemmista julkisilla keskustaan. Noihin verrattuna Pasila ei paljon eroa. Epäilen, että sitä ei vaan pidetä ulkomaisille akateemisille vieraille sopivana paikkana, kun se on niin ruma. Jälkiviisaana voipi sanoa, että olis kannattanut aikanaan suunnitella ja rakentaa paremmin.
Mikko, Pasilassa on järjestetty isoja tieteellisiä kongresseja.
Eikä tuo missään kaukana ole millään mittapuulla. Aika kyseenalaista onko se nyt jollain perusteella ”lähempänä” kuin Jätkäsaari.
Maailmassa on myös runsaasti kongressikeskuksia jotka ovat keskellä ei mitään.
Pasilasta on myös suorempi yhteys lentokentälle.
Maailmassa on runsaasti kongressikeskuksia keskellä ei mitään. On myös ihan selkeä juttu, että keskustan läheisyys on kilpailuvaltti kun kaupungit kilpailevat konferensseista ja että Jätkäsaareen rakennettavalla hotellilla olisi mahdollisuus tuoda lisää kongresseja ja konferensseja Helsinkiin.
Tähän projektiin ei ole menossa veronmaksajien rahaa, joten olen sitä mieltä ettei elinkeinopoliittinen arvio ole erityisen olennainen – muuta kuin siltä osin että kyllä se luultavasti toisi kaupungille lisätuloja ja Jätkäsaareen ja Bulevardin varteen lisää elämää. Mutta sähän et uskokaan siihen, että Helsinkiin kaivattaisiin lisää kilpailua tai elinkeinoelämää. En siis ihan ymmärrä miten kommenttisi on relevantti.
Mikä muuten sun mielestä on iso tieteellinen konferenssi? Montako ihmistä ja montako rinnakkaista trackiä?
Ja kyllä, mun puolesta saa rauhassa vastustaa, jos korkeus häiritsee. Mua ei häiritse, mutta haluan että katutason näkymät hoidetaan kunnialla.
”Mikä muuten sun mielestä on iso tieteellinen konferenssi? Montako ihmistä ja montako rinnakkaista trackiä?”
Kysymys ei vissiin ollut osoitettu mulle, mutta omalla alallani biotieteissä isoimmissa konferensseissa on reilusti yli 10 000 ihmistä. Trackeja sen verran, että oman lukujärjestyksen suunnittelemiseen tarjotaan webbisovellusta. Nämä ovat tosin semmoisia tapauksia, että ne yleensä järjestetään säännöllisesti vakiopaikassa jossain jättikokoisessa messukeskuksessa ja organisaatio toimii sen varassa, eli tapahtumaa ei juurikaan voi houkutella siirtymään muualle.
Vähemmän jättimäisiä konferensseja, jotka eivät kuitenkaan mahtuisi esim. Finlandia-taloon, on aika paljonkin. Siellähän iso sali kyllä riittää, mutta niitä on vain yksi ja muiden kokoustilojen koot pienenevät sarjassa aika nopeasti.
Eniveis, olen tuosta Jätkän hankkeesta periaatteessa samaa mieltä. Konferenssihotelli sopii paikalle hyvin ja tornikin sopii, vaikka omasta mielestäni tuo ehdotus on suhteettoman korkea ja kolhon näköinen.
No tässä hankkeessa on useita ongelmia.
Ja ne liittyy erityisesti tohon katutilan muodustumiseen. Kantakaupunkimaisella alueella tornitaloon tulisi rakentaa sellainen jalkaosa, jonka räystäskorkeus olisi sama kuin viereisillä rakennuksilla. Eli kuten hotelli Tornissa.
Nythän sitä voi väittää että tossakin sellainen matalampi osa, mutta ei mielestäni oikealla tavalla, tärkeä on että torniosa alkaa vasta jalkaosan päällä. Toi ehdotus näyttää halvalta, ehkä joltain lentokenttähotellilta. Eli suunnitelmat uusiksi tai uusi paikka Helsinki-Vantaalla.
Samalla korkeudesta voisi karsia myös. Se ei näytä kaupunkikuvallisesti järkevältä, jos yksi rakennus on 3(?) kertaa naapureita korkeampi. Sellaisen elegantimman torniefektin saavuttaa myös vaikka olisikin vain esimerkiksi 1,5 kertaa korkeampi.
Sitten jos tornitalo on ikään kuin korttelirakenteen sisällä kuten hotelli Torni niin eihän sitä edes miellä tornitaloksi katutasosta. Eli korttelirakenteessa voidaankin sallia jo ihan oikeita tornitaloja, rannassa ei.
Olen Clepen kanssa täysin samaa mieltä. Miksi se hotelli ei voisi koostua parista lyhyemmästä tornista alkuperäisen suunnitelman hengessä? Kävelymatkat hotellin ja kongressikeskuksen sisällä nyt tuskin kasvavat niin paljoa, että siinä ylittyy jokun kipukynnys.
Toinen mitä voisi tehdä, olisi rakentaa ton tatin vierelle toinen ~20-kerroksinen torni pehmentämään maisemia. Tornitalojen tulee luoda harmonista skylinea, eikä jöpöttää yksinään irrallaan muusta silhuetista. Vrt. ”Vuosaaren erektionakin” tunnettu Cirrus.
Tieteelliset kongressit pidetään tulevaisuudessa Tikkurilassa. Sokos Hotel Vantaa laajenee ja matka-aika lentokentälle on 10 minuuttia 🙂