Kahvitapaamisen satoa
Eilisillä kaupunginsuunnittelukahveilla juteltiin monista asioista. Yksi jäi erityisesti mieleeni.
Olen jo pitkään pohtinut sitä, että Helsinki voisi kaivata toisen kaupunkikeskustan. Joku ehdotti tapaamisessa, että Herttoniemi – Itäkeskus välistä voisi tällaisen kehittää. Ajatus vaikutti mielenkiintoiselta ja tutkimisen arvoiselta. Kävinkin tänään siis ”Helsinki alueittain 2008” ja Google Mapsin kimppuun.
Etäisyys Herttoniemen rannasta Itäkeskukseen on n. 5 kilometriä, mikä täyttää aiemmin mainitun n. 30 minuuttia kävellen etäisyysmääritelmän. Alueella on metro, joka on toimiva joukkoliikenneratkaisu pitempien matkojen kulkemiseen. Yksi jännittävä vaihtoehto olisi rakentaa raitiovaunu Herttoniemestä Itäkeskukseen, jotta myös metron väliin jäävät paikat saataisiin raideliikenteen varaan.
Jotta alueesta voisi muodostua oikea kaupunkikeskus, vaadittava asukas- ja työpaikkatiheys on n. 5000 as/km2 ja 5000 työpaikkaa/km2. Kyseessä oleva alue on n. 15km2 kooltaan (Herttoniemen ja Vartiokylän peruspiirit), joten asukkaita ja työpaikkoja tulisi tällä periaatteella n. 75000. Nykyisellään alueella on n. 46000 asukasta ja 20000 työpaikkaa, eli runsaasti lisää tarvittaisiin, jotta alueesta voisi muotoutua elävä keskus. Tämä siis sen lisäksi, että esim. Laajasaloon rakennetaan runsaasti (koska Laajasalon väestö tulee liikkumaan yhtä hyvin keskustaan palvelujen perässä ratikkasillan ansiosta).
Alueella on kaksi suurta teollisen rakentamisen keskusta: Roihupellon ja Herttoniemen teollisuusalueet. Olisikohan nämä mahdollista ottaa tehokkaaseen asuin- ja toimistorakennuskäyttöön?
Herttoniemen ja Itäkeskuksen välistä voisi rakentaa tiiviin ja kaupunkimaisen sormen Helsingille. Tiiviin kaupunkirakenteen luominen toisi alueelle elävyyttä ja tekisi Helsingin itäsuunnasta hieman tasapainoisemman osan kaupunkia. On kuitenkin tärkeää huomata, että pienikokoinen tiivistäminen ei elävöitä aluetta – jos halutaan kaupunkia, johon muodostuu palveluita on tärkeää pyrkiä riittävän suureen ja riittävän tiheään ihmispopulaatioon. Uskon, että sellaisia voidaan muodostaa vielä nykypäivänäkin.