Kaupunkien digitalisoituminen: elämänlaatu ja harrastukset

Historiallisesti suuret kaupungit kykenivät tarjoamaan ihmisille monenlaisia harrastuksia ja mahdollisuuden löytää samanmielisiä ihmisiä. Tämä on ollut tärkeää monille alakulttuureilla ja ehkä samalla yksi syy siihen, miksi suuret kaupungit ovat historiallisesti olleet suvaitsevaisempia kuin muut paikat. Monin tavoin erilaiset ihmiset hakeutuvat suuriin kaupunkeihin ja tekevät niistä kotinsa.

Harrastusten ja ihmisten löytäminen oli kuitenkin vaikeaa – ainakin, jos kyse oli vähänkään harvinaisemmasta kiinnostuksen kohteesta.

Tällä ei ole niin suurta väliä sille, jonka harrastukset ja ihmismaku edustaa valtavirtaa. Pienestäkin kaupungista löytää kavereita pelaamaan jalkapalloa (tai Pohjanmaalla pesäpalloa), mutta roolipeliseuran tai poikien ringettejoukkueen löytäminen onkin jo paljon vaikeampaa. Kahdenkymmenentuhannen asukkaan kaupungissa yhden ikäluokan koko on noin 200 lasta. Jos harrastusta harrastaa yksi sadasta suomalaisesta, on koko kaupungissa keskimäärin kaksi harrastajaa per ikäluokka – aika vähän siis.

Suurilla kaupungeilla oli siis tarjottavaa kaikille niille, jotka eivät osuneet gaussin käyrän keskelle kiinnostuksen kohteissaan – sitä enemmän, mitä suurempi kaupunki. Valitettavasti mitä suurempi kaupunki, sen vaikeampaa myös niiden ihmisten ja harrastusten löytäminen oli. Tämä rajoitti suurten kaupunkien tuomaa elämänlaatua lähinnä niihin, jotka kasvoivat kaupungissa, joilla oli aikaa ja energiaa etsiä uusia harrastuksia ja ihmissuhteita ja niihin, joilla esim. opiskeluympäristö tai olemassaolevat ihmissuhteet toivat tämän tullessaan.

Internet muutti tämän kaiken.

Samanmieliset voivat löytää toisensa Internetissä ja ylläpitää keskinäisiä ihmissuhteita. Mutta me ihmiset olemme silti sosiaalisia olentoja ja kaipaamme sitä, että nämä ystävämme voivat piipahtaa meille kylään, että voimme mennä naapurin kallioille istumaan ja nauttimaan kesästä tai mennä yhdessä säännöllisesti harrastamaan. Näitä niin kutsuttuja voimakkaita ihmissuhteita Internet ei korvaa – se täydentää niitä ja tekee mahdolliseksi löytää kavereita, joiden kanssa synkkaa yhä paremmin.

Toisin kuin 90-luvulla kuviteltiin, Internet ei poistanut ajan, paikan ja tilan merkitystä ja tehnyt kaupungeista tarpeettomia. Sen sijaan se teki kaupunkien sosiaalisesta ympäristöstä helpommin käytettävän. Siksi Internet toi mukanaan kaupungistumisen uuden nousun.

Joku voisi väittää, että gaussinkäyrän reunalla on vain vähän ihmisiä. Tämä pitää paikkansa, kun puhutaan yksittäisestä harrastuksesta. Mutta ihmiset ovat kiinnostuneita monista asioista ja näillä on monenlaisia tarpeita. Riittää, jos on yhdessä tai kahdessa tärkeässä asiassa gaussinkäyrän reunalla. Ja aika iso osa ihmisistä on.