Kaupunkirakentamisen aika (46): Itä-Helsinkiin paljon lisää asukkaita
Itä-Helsinkiin paljon lisää asukkaita
Itä-Helsingissä asukkaiden keskimääräinen tulo- ja koulutustaso on muuta Helsinkiä matalampaa ja työttömyysasteet korkeampia. Miten tätä eroa voisi kaventaa?
Väitämme, että tehokkainta olisi kaavoittaa Itä-Helsinkiin vähintään 50 000 asukasta lisää. Aluehan on luontoa tuhlaten kaavoitettu. Väljä asutus ei takaa kaupungistumisen etuja.
Asuntosijoittajien keskuudessa vedotaan tutkimukseen, jonka mukaan sijoitusasunto kannattaa ostaa sieltä, minne kaavoitetaan lisää, koska lisärakentaminen tekee alueesta houkuttelevamman ja nostaa alueen arvoa. Se tuo mukanaan elämää ja aktiivisuutta, paremmat palvelut ja paremmat joukkoliikenneyhteydet.
Tämä on tosin usein (aluksi) vähän ristiriitaista. Asukkaat harmittelevat tutun koiranulkoilutuspuiston jäämistä rakentamisen alle. Uudet asukkaat eivät kärsi nostalgisista muistoista vaan arvioivat aluetta sellaisena kuin se on.
Itä-Helsinkiin ei saa houkutelluksi varakkaita 50-vuotiaita kuin tekemällä Aurinkolahden kaltaisia saarekkeita, joissa on taas omat ongelmansa. Mutta nuorta, tulevaa keskiluokkaa voi houkutella asuntojen edullisuus yhdistettynä hyviin joukkoliikenneyhteyksiin.
Itä-Helsingissä on käynnissä pari hyvin mielenkiintoista kaavoituskohdetta: Herttoniemen sairaala-alue ja Karhunkaatajan alue Viikintien ja Viilarintien risteyksessä. Nämä tarjoavat samalla hyvän tilaisuuden tarkastella Itäisen Helsingin kehittymistä uudesta perspektiivistä.
Yksi tapa ajatella kaupunkiympäristön syntymistä on, missä ihmisten on helppoa kulkea paikasta toiseen joukkoliikenteellä. Siinä avainroolissa on se, millä alueilla on liikkumisen vapaus. Tästä aiheesta kirjoitimme laajemmin viisi vuotta sitten Seuraavat 400 000 helsinkiläistä -pamfletissa.
Liikkumisen vapaus vaatii verkostoa, jossa on tiheästi palvelevia suoria linjoja, jotka luovat solmukohtia ja näihin elämää. Itäisen Helsingin raideliikenteen solmukohdat muodostuvat metron, Raide-Jokerin ja Jokeri 2:n (runkolinja 560) varaan.
Uusi ehdottamamme bussilinja (sininen viiva) yhdistää metroradan pohjoispuolella olevia asuinalueita toisiinsa ja tarjoaa vaihtopaikkoja metroon ja ratikkaan. Matkan varrella ovat Herttoniemen sairaala-alue ja Karhunkaatajan alue. Tässä yhteydessä emme esitä reitin tarkempaa linjaa katuverkossa.
Tässä esimerkki siitä, miten joukkoliikenteellä rakennetaan kaupunkia: bussilinja yhdistäisi metron pohjoispuolen alueet Herttoniemenrannasta Länsi-Herttoniemeen, Karhunkaatajalle, Myllypuroon ja Kontulaan. Yksi tiheästi palveleva bussilinja tarjoaisi suorat yhteydet isolle joukolle ihmisiä ja samalla vaihtomahdollisuudet metroon, Raide-Jokeriin ja 560-runkolinjalle. Näin voidaan tarjota liikkumisen vapautta entistä useammalle joukkoliikenteen käyttäjälle.
Tällaiset liikkumismahdollisuudet samalla vahvistavat Herttoniemen, Karhunkaatajan ja Kontulan roolia paikallisten palveluiden keskuksina. Samaa mallia tulee hyödyntää myös muualla esikaupungeissa ja lähiöissä. Rakennetaan kaupunkia, jossa joukkoliikenne tarjoaa liikkumisen vapauden ja jossa perilläolon paikkoja on muuallakin kuin Helsingin keskustassa.
Hei. Mielestäni olisi ajankohtaista miettiä suunnitelmaa, jossa Laajasalon raitiotietä jatkettaisiin Herttoniemen metroasemalle saakka. Tässä säästettäisiin vuositasolla merkittävästi, koska voitaisiin lopettaa jo nykyisellään olevia vanhoja bussilinjoja Herttoniemen ja Laajasalon välillä.
Monet matkat kantakaupungin lisäksi suuntautuvat Herttoniemeen, jossa on lähimmät suuret kauppakeskittymät, joita ollaan par’aikaa vielä kehittämässä. On myös fiksua rakentamista, että metro- sekä raitiolinjat on keskenään yhteyksissä ja kulkuvälineiden vaihto toiseen onnistuu helposti.
Tätä olisi hyvä suunnitella ja ideoida ennen, kun varsinainen Kruunusillat-hanke ja raitiotien rakentaminen Laajasaloon alkaa.