Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 15.4.2014
Olen tiistaina menossa kaupunkisuunnittelulautakuntaan. Lautakunnan lista löytyy täältä.
Asemakaava Vuosaareen suunniteltua voimalaa varten. Tässä ei päätetä voimalan rakentamisesta. Kaava ainoastaan mahdollistaa rakentamisen. Päätöksen Vuosaaren voimalasta tekee valtuusto samalla kun Hanasaaren kohtaloa pohditaan.
Liikenneinvestointien talousarvioehdotus vuodelle 2015 ja investointiohjelmaehdotus vuosille 2016-2024. Tämän olen ehtinyt katsomaan vasta päällisin puolin. Vaatii vielä lisää tutustumista ennen tiistain kokousta. Investointiohjelmaan liittyvät huomiot ja kommentit ovat erittäin tervetulleita.
Viikon isona asiana on Kivinokan osayleiskaava. Vihreät tekivät Kivinokasta ryhmäpäätöksen. Kivinokassa halutaan vahvistaa alueen virkistyskäyttöä ja Itäväylästä tehdä bulevardi. Kun itäväylän ympäristöä tiivistetään, tarvitaan myös kunnollisia viheralueita. Kivinokka on virkistyskäytön kannalta lähellä ja sopivasti metroasemien palvelualueen katveessa. Virkistysvaihtoehdon kanssa mennään tiistaina. Seuraavaksi pitää varmistaa, että Itäväylän ympäristöön saadaan niitä asukkaita, joille Kivinokasta tehdään omaa virkistysaluetta.
Alla omia mietteitäni osayleiskaavaehdotuksesta, jossa oli paljon hyvää.
Kivinokka oli itselleni haastava päätettävä. Kärsimme asuntopulasta ja kaupunki tarvitsee lisää asuntoja. Toisaalta Kivinokka poistettiin viime hetkellä yleiskaavassa 2002 suoraan kaavoitettaviksi merkityistä alueista siksi, että sitä pidettiin arvokkaana luonto- ja virkistysalueena. (Sen sijaan se merkittiin selvitysalueeksi, jonka kohdalla päätökset tehdään myöhemmin. Näiden päätösten aika on nyt.)
Kivinokan rakentamista puoltaa se, että alue on varsin lähellä kantakaupunkia. Rautatieasemalle matkaa on katuverkkoa pitkin 6 kilometriä ja Kalasatamaan matkaa on alle 3 kilometriä. Sen sijaan matka metroasemalle on kovin pitkä.
Jos alue rakennettaisiin, siitä tulisi hyvin vahvasti pyöräilyyn tukeutuva kaupunginosa. Matkat kantakaupunkiin ovat pyörällä lyhyitä. Itäväylälle ja Kalasatamaan on tulossa uudet baanat, joiden avulla pyöräileminen on sujuvaa ja nopeaa.
Sen sijaan laadukasta joukkoliikennettä tänne ei ole mahdollista koskaan saada. Suurin osa asukkaista on vajaan kilometrin etäisyydellä metroasemasta. Tämä on etäisyytenä haastava siksi, että valittavana on pitkä kävely metroasemalle tai pitkä odotus – liityntäbussin vuoroväliksi tulisi luultavimmin 20 minuuttia.
Kuten ylläolevasta kuvasta näkee, 800-1000 metrin kävelymatka joukkoliikenteen pysäkille ei ole hyväksyttävä oikeastaan kenenkään mielestä. Ylläolevan kuvan perusteella vajaa 10% asukkaista pitää 800 metrin kävelyä hyväksyttävänä silloin, kun kaupunkikuva on viehättävä ja noin 0% silloin, kun kaupunkikuva on epäviehättävä. On päivänselvää, että Kivinokka ei ole, eikä siitä voida tehdä, vahvasti joukkoliikennepainotteista kaupunginosaa.
> Kärsimme asuntopulasta ja kaupunki tarvitsee lisää asuntoja.
Ei Helsingissä asuntopulaa ole. Asunottomia tuskin on montaakaan. Eikä kaupunki tarvitse lisää asuntoja, vaan haluaa kasvaa suuremmaksi. Helsingin asunnoista maksetaan paljon, ja uudet rakennettavat asunnot käynevät kyllä kaupaksi. Mutta tämä ei tarkoita sitä, että Kaivopuisto tulisi rakentaa täyteen (vaikka siellä onkin ”asuntopula”, ja ”tarvitaan lisää asuntoja”, ja ihmiset ovat valmiita maksamaan Kaivopuiston asunnoista paljon). Parempi rakentaa hyvää ympäristöä, eikä maksimoida tiheyttä, kaupungin asukasmäärää ja tiivistämisrakentamisen voittoja.
Juho. Asuntopula näkyy asuntojen hinnoissa. Käytännössä asuntopulan ylläpito kaavoitusta rajoittamalla on yhtä kuin köyhien ja keskituloisten karkoittaminen kaupungista. Kaupungin vuokra-asuntoihin on ennennäkemättömän pitkät jonot. Väite asuntopulan olemattomuudesta on täysin absurdi. Kaivopuistonrakentamis-olkiukot jätän omaan arvoonsa, tiedät kyllä mihin rakentamista on ehdotettu ja mihin ei. Juholle riittää hänen mieltymyksiinsä väljää asuinympäristöä yllin kyllin ympäri Suomea. Minä pidän tiiviistä kaupunkiympäristöstä, samoin moni muu. Miksi sinä haluat sen meiltä kieltää?
Kivinokan tai Vartiosaaren viheralueita ei pitäisi rakentaa. Helsingin päättäjien tulisi osata arvostaa luontoalueitaan ja hienoja merenrantojaan. Kaupungin ongelmat eivät ratkea viimeisiä viheralueita rakentamalla.
anonyymi,
Hinnat kertovat eri seutujen asuntojen haluttavuudesta. Kaivopuistossa on haluttuja asuntoja, mutta ei ole mielekästä väittää, että juuri siellä on asuntopula. Samoin koko Helsingissä asunnot ovat varsin hintavia, mutta se ei tarkoita mitään pulaa, joka tulisi välttämättä paikata. Kyse on enemmän halusta kasvaa. Pääkaupunkiseutu toimii jokseenkin yhtä hyvin, vaikka uudet asunnot rakennettaisiin jonnekin halvemmalle alueelle kuin Helsinkiin.
Jos asuntoja ei rakenneta nykyiseen tapaan jokaiseen mahdolliseen paikkaan, köyhiä ja keskituloisia ei karkoteta, vaan tämä tarkoittaa vain, että uusia asukkaita ei haalita sisään. Pääkaupungin kasvu ei ole tähänkään mennessä laskenut asuntojen hintoja, joten turha unelmoida siitä, että lisärakentaminen pudottaisi hinnat nykyistä alemmalle, köyhiä houkuttelevalle tasolle. Köyhiä Helsingin kalleusluokan kaupungissa voi pitää oikeastaan vain tukiaisten avulla.
Kaupungin vuokra-asuntoihin on varmaankin pitkät jonot siksi, että ne ovat edullisia (kai lähinnä kaupungin tukien ja vuokra-asuntoja vaativan kaavoituspolitiikan vuoksi).
Kaivopuistoesimerkki oli tarkoitettu rinnastukseksi Kaivopuisto – muu Helsinki vs. Helsinki – muu Suomi. Pointti on siis siinä, että usein olisikin täysin hölmöä rakentaa kalleimman ja arvosettuimman alueen viheralueet tukkoon. Tuo alue voi siis olla joko Kaivopuisto tai Helsinki.
Jos pidät tiiviistä kaupunkiympäristöstä, ehkä pitäsit myös tiiviimmästä Kaivopuistosta. Nythän se on varsin väljä. Minun kritiikkini kohdistuu siihen, että helsinkiläisillä ei näytä olevan mitään rajaa tivvistämisen määrässä. Helsinki ei siis ole koskaan ”jo optimaalisen tiivis”, vaan aina löydetään runsaasti kohteita, joita kannattaisi vielä tiivistää. Siis ikuisesti, kukaties lievään slummiutumiseen asti. Minun Ihanne-Helsingissäni olisi siis myös puistoja ja mökkialueita, ja hieman väljyyttä kivitaloryhmien välissä, ei vain elementtirakennuksia. Pysähtyykö sinun ihannemallissasi tiivistäminen joskus, vai haalitaanko Helsinkiin vielä satojatuhansia asukkaita lisää?
Entä kelpaisiko ”kaupunkiympäristömäiseksi” vaihtoehdoksi vaikkapa liikenteellisesti järkevä uusien kivikaupunkien rakentaminen pääradan asemien yhteyteen varteen? (siis muualle kuin Helsinkiin) Näin metropoli kasvaisi edelleen, vanhoja puistoja ei pilattaisi, ja uudet asuinalueet voisi rakentaa vapaasti hyvin kivikaupunkimaisiksi. Onko kyseessä siis Helsingin halu kasvaa itse, vai hyväksytäänkö naapureiden kasvu?
Kyse on tosiaan arvovalinnasta. Ja minä valitsen runsaasti enemmän tiivistä kaupunkia kuin Helsingissä on nykyään. Ja laadukkaat lähipuistot ja virkistysalueet.
Asukkaiden sijoittamisessa radan varteen on monta ongelmaa.
Radanvarsikunnat eivät kykene vastaamaan siihen, mitä merkittävä osa ihmisistä haluaa. Eli tiivistä kaupunkiympäristöä jossa on korkeatasoiset ja monipuoliset kahvila-, ravintola-, kulttuuri- ja muut palvelut. (Huom. ihmiset ovat erilaisia ja osalle nämä radanvarsikunnat ovat täydellinen ratkaisu.)
Helsingin kasvu pohjautuu suurelta osin syntyvyyteen ja siihen, että ihmiset muuttavat tänne opiskelemaan. Kaupungissa asumaan tottunut vastavalmistunut maisteri tai diplomi-insinööri ei enää nykyään haluakaan muuttaa metsän ympäröimään omakotitaloon, vaan haluaa jäädä kaupunkiin.
Poliittisesti Helsinki voisi toki valita sen, että ajamme nämä ihmiset ulos. Helpoiten se tapahtuisi sillä, että hajasijoitetaan pääkaupunkiseudun yliopistot ja ammattikorkeakoulut muualle maahan. Loppuupahan narina siitä, että tänne tulee lisää asukkaita.
Vaikkapa 30000-40000 asukkaan tiiviillä taajamalla saadaan aikaan sellaiset palvelut, mitä nyt löytyy Keravalta.
Lisäksi jos päätetään asuttaa ihmiset kauas työpaikoista, niin paljon suurempi osa ihmisistä autoilee, koska joukkoliikenteellä ei voida tarjota riittävän laadukasta palvelua pitkille etäisyyksille.
Laadukas joukkoliikenne tarjoaa tiheästi palvelevan verkon, jossa pääsee perille nopeasti ja vaivattomasti. Ja siten, että voi kesken matkaa muuttaa suunnitelmiaan. Tällainen laadukas joukkoliikenne on mahdollista tarjota vain tiiviissä kaupunkiympäristössä ja sen välittömässä ympäristössä. http://www.sarela.fi/liikkumistarpeista/
Reaalipoliittisesti Helsingin tiivistämisen vaihtoehtona ei ole radanvarsiasemien rakentaminen vaan hehtaarikaavoitus ympäri uutta maata. Kannattaa katsoa vaikka se, mihin asukasmäärän kasvu meinataan ohjata maakuntakaavassa tai HLJ 2015 prosessissa.
Poliittisesti Helsingin tiivistäminen on realistinen vaihtoehto. Asukasmäärän kasvun ohjaaminen asemien ympäristöön ei sitä ole.
Lopuksi vielä: nämä Vartiosaaret, Meri-rastilat ja Kivinokat ovat tapetilla siksi, että Helsinki _ei_ ole halunnut aiemmin tiivistää kaupunkirakennetta. Jos suljemme silmämme, niin näitä metsälähiöitä kaavoitetaan vielä paljon lisää. Paine rakentamiseen on valtava.
Ja tässä vielä tuo kaupunkirakenteen tiiviyden ja autoliikenteen välinen suhde kuvaajana: http://hannuoskala.fi/wp-content/uploads/2013/02/Energiankulutus_v_entiheys.png
Pari huomiota vielä.
– Helsingissä monipuolista kahvila- ym. palvelua on ehkä Vironniemellä ja Itäkeskuksessa. Muu Helsinki on kai lähellä ympäryskuntien tasoa.
– Jos halutaan tiivistää ja säilyttää viheralueet, pitäisi kai kaavoittaa harvaan asuttuja jo rakennettuja alueita, kuten satamia ja omakotitaloalueita. Viheralueiden rakentaminen ei toimi, vaan vähentää viheralueita.
– Vahvat runkolinjat ovat toimivinta joukkoliikennettä. Radanvarsi on tässä mielessä parempi kuin Helsingin hajanaiset lähiöt ja omakotialueet.
– Painetta rakentamiseen ei ole muualla kuin helsinkläisten poliitikkojen omissa toiveissa. Eivät paikkakunnan kalliit hinnat pakota rakentamaan Kainvopuistoon eikä muuallekaan Helsinkiin. Kaavoittakaa ensisijassa hyvää Helsinkiä, ei maksimaalisen tiivistä, paitsi siellä, missä tiiviyttä erityisesti halutaan, kuten vaikkapa tornitaloissa metroasemien päällä (puiston viereiset asukkaat eivät näitä tiivistyskaavoja useinkaan kaipaa).
Olet kyllä aika pihalla siitä, missä Helsingissä on monipuolisesti tarjolla palveluita.
No missä?
Tarkistin Vironniemen virallisen määritelmän, joka on aika suppea, joten korjan takoittavani tuolla ilmaisulla Ratikka-Helsinkiä.
Samaa mieltä. Niemen takaosat ovat esittämäsi tutkimuksen mukaan kaukana joukkoliikenteestä, mutta Itäväylän varsi pitäisi tutkia tarkkaan ja mielellään parilla vaihtoehdolla.
Väylän ympäristön tunnelointi on hahmoteltu jo, mutta bulevardisointi pitäisi myös tutkia. Sen lisäksi molemmat vaihtoehdot pitäisi arvioida kahdella eri investointilaskelmalla, joista toisessa tehtäisiin reilusti nykyistä kaavoitusta korkeampaa. Esimerkiksi Kipparlahden sataman monttu Rautaruukin toimiston edessä voisi olla kymmenkerroksista ilman että se vaikuttaisi juurikaan mihinkään.
Kivinokan pyöräiltävyydestä vielä sen verran, että kaupunkisuunnitteluvirasto on suunnitellut alueelle 1800 auton luolapysäköintiä ja pysäköintipaikan hinnaksi on arvioitu 40000-50000€ per paikka. Eli kokonaisuutena 72-90 miljoonaa euroa, mikä tulisi ainakin osin kaupungin yhtiöksi ja maksettavaksi, jos tehdään kuten uusilla alueilla yleensä.
Tuo on kuitenkin jäänyt pois kirjallisesta materiaalista ja investointilaslelmasta. Visio pyöräilystä on kaunis, mutta karu todellisuus olisi autovetoinen. Kesällä pyöräilyä olisi varmaan jonkin verran, mutta Suomen pyöräilykesä on vain 4-5kk ja silloinkin vain aurinkoisella kelillä.
Pysäköinti mainitaan pikaisesti kohdassa 36:55:
http://www.youtube.com/watch?v=pxKlYofjmrI
Ei kai tuo Kivinokan rakentamisehdotus vähennä virkistysalueita, päin vastoin tuo ne entistä useamman saavutettavaksi. Rakentaminen sijoittuisi 600 pienmökin alueelle, joka ei nykyään ole julkista virkistysaluetta vaan mökkien pihamaita. Natura-alueet, rannat yms. saataisiin samalla entistä paremmin huomioitua kaupunkilaisten yhteisinä alueina.
Tosiasiassa tässä kamppaillaan oikeudesta pitää kesämökkiä metrolinjan vieressä minimikustannuksin. En minäkään suosiolla sellaisesta saavutetusta edusta luopuisi. Pitäisikö silti miettiä, mikä on laajemmin yhteiskunnan etu?
”Ja laadukkaat lähipuistot ja virkistysalueet.”
Ja laadukas Kivinokan virkistysalue on sellainen missä kävely / pyörätie kiertää rannat kaukaa ettei Ponnistuksen saunamajan rauha vaan häiriintyisi? Sauna lämpiää kesälauantaisin parin tunnin ajan, siinä syytä sitten kiertää kyseinen niemi mahdollisimman kaukaa ja säästää laadukas ranta muutaman demarin käyttöön.
Totta kai rantaan pitää saada kävely- ja pyörätiet. Kivinokan pitää olla nimenomaan julkista tilaa.
Ainakin esityslistan Kivinokan liite 2 mukaan ulkoilutie kiertää demareiden virkistysalueen metsän kautta.
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ksv_2014-04-15_Kslk_11_El/E0EA388E-A7F0-4B58-A02C-6F9A83672E4F/Liite.pdf
Harmillisesti Topeliuksenkadun raitiotie siirtyy hamaan tulevaisuuteen, kun se on kuitenkin varsin kannattava ja parantaa Manskun liikennettä huomattavasti
Ihan kaikki ”tiivistys”suunnitelmat – ja toteutukset – joita olen nähnyt, ovat kovin epäuskottavia tiivistämisessään, koska niitä sijoitetaan aina jonkun etäisyyden päähän liikenteen solmukohdasta , ja lisäksi talojen väliin jätetään raot (joihin ei myöskään enää mahdu rakentamaan myöhemmin) eikä tehdä umpikorttelia saman tien, joka olisi paljon tiiviimpää samalle maa-alalle. Esim. Herttoniemen ja Kulosaaren metroaseman ympäristö on hehtaariaukeaa vuosikymmenestä toiseen; suunnitelmaa on, mutta ei tapahdu, eikä ainakaan asuntoja, eikä ainakaan umpikorttelia, eikä ainakaan juuri siihen vaan vähän kauemmas.
Kuka tahansa kapeakatseinen nimbyilijä tuntuu tähän menoon verrattuna edes rehelliseltä ja keskenään loogiselta ja ymmärrettävältä.
Bulevardisointisuunnitelmatkin tehdään tilaa ylenpalttisesti tuhlaten.
Ei ole ihan helppoa virastossa opetella uudestaan tekemään tiivistä kaupunkia, kun uutta sellaista ei ole rakennettu 70 vuoteen. Matkan varrella on kertynyt kaikenlaisia sääntöjä ja normeja estämään kaupungin rakentamista.