Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.1.2012
Ensimmäinen kokoukseni kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenenä. Lautakunnan lista löytyy täältä
Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelma vuosille 2012-2014
Paksu nivaska – viime viikon kokouksessa jäi pöydälle. En ole vielä ehtinyt tutustumaan tarkemmin tähän pakettiin.
Punavuoren ja Ullanlinnan puutalojen tonttien suojeleminen
Keskustan viimeiset puutalot 1900-luvun vaihteesta suojellaan. Samalla suojellaan muut rakennukset näillä kuudella tontilla. Vieressä oleva kuva havainnollistaa, minkälaisista suojeluarvoista porrashuoneiden osalta on kyse.
Lauttasaaren ostoskeskus
Lauttasaaren uuden metroaseman päälle rakennettavan ostoskeskuksen kaava. Liikennejärjestelyissä on pari erikoisuutta. Pyöräkaistat katoavat Lauttasaarentieltä lyhyellä matkalla juuri ostoskeskuksen edessä olevien pysäkkien kohdalla ja pohjois-etelä-suuntainen pyöräily-yhteys on jätetty täysin huomioimatta.
Otavantien jalankulkualueelle on piirretty yksi sisäänkäynti parkkihalliin ja autoille läpikulkuväylä. Täytyy keskustella lautakunnassa voiko tälle vielä tehdä jotain, tuolla tavalla ei kyllä luoda hyvää kävely-ympäristöä metroaseman ympärille.
Nordenskiöldin aukion ja Mechelininkadun tarkistettu pyörätiesuunnitelma
Mechelininkadulle saadaan pyöräkaistat.
Poikkeamismenettely pientalotonttien rakennusoikeuden lisäämiseksi
Hyvä ja kannatettava hanke. Vähentää byrokratiaa. Nyt esitetään, että rakennusoikeutta voisi lisätä korkeintaan 0,05e eikä yli 0,3e tonttitehokkuuden. Minun puolestani poikkeusmenettelyllä rakennusoikeutta voitaisiin lisätä enemmänkin. Kaupunki tarvitsee lisää asuntoja.
Rasti seinään, Museovirasto ei vastusta uuden ostarin tekemistä vanhan tilalle Laruun.
Hyvältä se näyttää, ainoa mikä on mulle vähän mysteeri on että mitä siinä keskusaukion tapaisessa on ajateltu, miten tuolla menee jalankulkijavirrat.
300 kpl pysäköintipaikkoja kolmeen kerrokseen kellarissa, HSL pyysi 100 liityntäpysäköintipaikkaa ja saisi 50. Lienee selvä ettei HSL noita maksa, n. 3€/nousu, Suomenlinnan lauttakin on tohon verrattuna halpaaa.
Tuossa poikkeusmenettelyssä ei puhuta mitään asuntojen määrästä tontilla. Jos rakennusoikeutta lisätään, niin varmaankin omista haluaisi usein tehdä esim. paritalon omakotitalon tilalla? Hyvä homma kuitenkin.
Mechelininkadun suunnitelmasta puuttuu netissä kuvat, eli itse suunnitelmat. Se hiukan hankaloittaa kommentointia. Saitko kuvat jostain? Jos sait pdf, heitä jonnekin jakoon; julkisia ne kuitenkin ovat. Ja kyseessä lienee vahinko, mutta vähän ikävä sellainen.
Viimeisin versio, jonka itse näin vähän aikaa sitten, oli aika hyvä, tai ainakaan en keksinyt siinä reunaehtojen vallitessa mainittavaa parannettavaa. Tämän version pitäisi kai olla sama.
Lauttasaaren ostarista: liikennesuunnitelmahan hyväksytään sitten erikseen (ja koko Lauttasaarentielle kerralla), eli tässä se on vain havainnollistamassa. Pyöräkaistojen lopettaminen bussipysäkin ajaksi on uusien suunnitelmien ”best practice”. Ajatus siis on, ett kun bussi seisoo pysäkillä, pyöräilijät odottavat takana, tai jos autoja kulkee vähän, ohittavat tavallisen kaistan kautta.
Siinä on ongelmansa, mutta kaikki muut ratkaisut ovat vielä ongelmallisempia. Pyörätiellä törmäillään jalankulkijoiden kanssa vilkkaassa paikassa, ja keskellä katua (bussilpysäkin ja ajokaistan välissä) kulkeva pyöräkaista ei parantaisi tilannetta. Eikä varmaan mahtuisi.
Kun lauttasaaresta länsimetron myötä katoaa suurin osa läpi ajavista busseista, tämä on bussipysäkkiin paras ratkaisu jonka tiedän.
Tuo pysäköintiin ajo kävelyalueen kautta on kyllä älytön, ja siitä päätetään tässä. Liekö ollut todella painavat rakennustekniset syyt vai todella vähän ajateltu ratkaisua. Siitä kannattaa kommentoida.
Lauttasaaren ostarin koillispuolelle sijoitettu polkupyöräpysäköinti on erillään niin pyöräreiteistä kuin ostarin sisäänkäynnistä. Ei hyvä.
Samaan kohtaan ostarin pohjoispuolelle on kaavakartassa merkitty ”Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa”. Eikös siinä pitäisi olla pelkästään jalankululle varattu alueen osa, ja polkupyöräily erikseen ajoradan puolella pyöräkaistalla? Vai tarkoittaako polkupyöräily tässä pelkkää pysäköintiä?
Huomasinpa muuten, että Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelma vuosille 2012-2014 1.3. Asiakkaat -kohdassa kaupunkisuunnittelulautakunta esitetään viraston asiakkaana. Lautakunta on viraston ylin päättävä elin, ei asiakas. http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/P__t_ksenteko/Teht_v_t.
Muita huomioita: sitovat tavoitteet joukkoliikenteen ja pyöräilyn osalta ovat todella abstrakteja. Haluaisin mieluummin konkretiaa esim. Jokeri 0 suunnitellaan kuin joukkoliikenteen poikittaisliikenteen tavoiteosuudesta maininnan.
Mikko, siinä toimintasuunnitelmassa on muutenkin sarakkeessa toimenpide asiota jotka ovat pikemminkin tavoitteita, esimerkiksi Kävelykeskustan kehittäminen. Toimenpiteiden pitäisi olla jotain konkreettiseen työhön viittaavaa, actionable. ”Telakkarannan asemakaavan muutos” esimerkiksi on toimenpide, mutta ”Joukkoliikenteen nopeuttaminen ja luotettavuuden
parantaminen” ei ole, jollei se viittaa tuon nimiseen projektiin.
Mechelininkadulle pyöräkaistat? Mielestäni siellä on edelleen enemmän pyörätietä, kuin kaistaa. Vai onko nämä suunnitelmat vanhentuneet?
http://www.hel.fi/hki/Ksv/fi/P__t_ksenteko/Asiakirja?ls=11&doc=Ksv_2012-01-24_Kslk_2_El
Nyt jälleen olisi järkevä keskustella pyöräkaistalaista. Kaistoilla on edelleen mopoilla ajo-oikeus ja tulevaisuuden sekoiteratkaisuilla ne ei toimi. Ja ylipäänsä pyöräkaistaa laitetaan vaan niille kaduille, missä mopoilla on jo turvallista ajaa ajokaistoilla. Mä en tajuu..
Suunnitelman pienet parannusehdoitukset:
– Leppäsuonkadulta, Hietaniemenkadulta, Sammonkadulta ja Väinämöisenkadulta pitäisi mahdollistaa pyörien vasemmalle kääntyminen (yksisuuntaisissa kaduissa vasempaan reunaan pyöräkaistan pätkä ja siitä selvä jatkumo tien toiselle puolelle olevalle pyöräkaistalle. Kaksisuuntaisissa tasku ja lupa pyörielle kääntyä vasempaan). Jos ja kun ne puuttuvat, pyörät menevät mistä pääsevät, suojatien kautta, tai vastavirtaan pyöräkaistaa/-tietä. Kas näin http://g.co/maps/hy6pe
-Mechelininkadulta Linnankoskenkadulle ei niin kulmikasta käännöstä ja PUNAISTA MASSAA ylityskohtaan!
-Nordenskiöldinkadulle ennen Topeliuksenkatua pyörätasku!, miten muuten pyörät voivat kääntyä vasemmalle kohti Töölöntoria?
Mutta täytyy muistaa, että nämä ovat jälleen KSV:n luomuksia. HKR:n katusuunnitelmat tuovat jälleen sen karun pettymyksen. Viivottimilla työstetty pikku detaljit poitettu versio. Miksi nämä pitää piirtää uudelleen HKR:ssä???
-jari
>-Nordenskiöldinkadulle ennen Topeliuksenkatua pyörätasku!, miten muuten pyörät voivat kääntyä vasemmalle kohti Töölöntoria?
Ryhmittymällä vasemmalle kääntyvien kaistalle. Pyörätasku ei ole mitenkään pakollinen pyöräilijän ryhmittymiselle, vaan lähinnä keino ohittaa autojonot.
jari jatkaa…
Lauttasaaresta: Ostaria vastapäätä olevasta pysäköinnistä olisi järkevä lohkaista osa lastipaikaksi. Siis sen nykyisen Pick nickin eteen. Vai halutaanko edelleen massiivisen katuremontin jälkeen nähdä kuorma- ja pakettiautot jalkakäytävillä?
Ja sama toive myös Mechelininkadulle. Järkevään paikkaan sijoitetut lastipaikat esim ark 9-16 ja 16-9 asukaspysäköinti.
Kiitos suunnitteluasiakirjojen linkittämisestä. Suunnittelussa voisi kyllä ottaa aikalisän ja pohtia, eikö Mechelinin esplanadi-ajatusta voisi mitenkään elvyttää niin että keskellä katua olisi jatkuva pyörätie puuston keskellä välillä Caloniuksenkatu-Sibeliuksenkatu? Onko samanlaista pyörätiekaistaa pakko soveltaa joka paikkaan?
On vaarallista katsoa pyöräilyä irrallaan kokonaisuudesta. Pyöräily ei voi olla ainoa vaihtoehto yksityisautoilulle Mechelininkadulla. Linja 24 siirrettiin jo pois ja ratikan käyttöä kadulla asioivien näkökulmasta vaikeutetaan (8:n pysäkin poisto Caloniuksenkadun kulmasta). Pysäkkiä ja kadunvarsia käyttävät myös Taivallahden peruskoulun oppilaat, liikkeiden asiakkaat, Hietsun uimarit, Väinämöisen kentän luistelijat ja futaajat, Tyynelän asukkaat, turistit jne. jne.
Hei. Ratikkapysäkkien yhdistämisillä ei ole mitään tekemistä Mechelininkadun pyöräteiden kanssa. Se liittyy raitiovaunulinja 8:n nopeuttamissuunnitelmaan. Aiheeseen liittyvät dokumentit löytyvät täältä: http://dsjulkaisu.tjhosting.com/~hsl01/kokous/2011268-14.HTM.
Mitä tulee bussilinjaan 24, niin se siirrettiin ajamaan Hietsun kautta siksi, että myös sinne saataisiin linjajärjestelyn myötä palvelua. Järjestely on käsittääkseni ollut onnistunut ainakin sillä perusteella, että matkustajamäärät ovat kuulemani mukaan kasvaneet.
Viimeiseksi: pyöräilyn on aika olla nimenomaan normaali osa liikennettä eikä mikään omilla muun liikenteen ympärille sopimattomilla poikkeusjärjestelyillään kulkeva liikuntamuoto.
Keskellä katua kulkeva pyörätie on äärimmäisen hankala esimerkiksi siksi, että pyörä kohtaa kääntyvän autoilijan yllättävässä paikassa, mikä tekee väylästä turvattoman. Vaihtoehtoisesti pyöräilijä joutuu pysähtymään jokaisessa risteyksessä kun muut menevät tai autoilijoita joudutaan haittaamaan sillä että kaikkiin risteyksiin laitetaan liikennevalot ja yksi kaista varataan kokonaan vasemmalle kääntyville, joille on nuolivalot.
Kantakaupunkiin rakennetaan nyt nimenomaan sellaista pyöräilyn infrastruktuuria, jota esimerkiksi Kööpenhaminassa ja Tukholmassa on tehty jo pitkään. Siellä tulokset ovat osoittaneet, että nimenomaan pyöräkaistat (joko ajokaistan tasossa tai tasoeroteltuna sekä ajokaistasta ja jalkakäytävästä) on hyvä tapa tehdä pyöräilystä helppo ja turvallinen tapa liikkua.
Mechelininkadulla on tulevaisuudessakin 2+2 kaistaa autoilulle.
Tämän pyöräilyratkaisun tärkeyttä kuvaa hyvin se, että henkilöautomyönteisyydestä tunnettu lautakunta hyväksyi vuosi sitten yksimielisesti Mechelininkadun pyörätiesuunnitelman.
Tarkennuksena vielä: Caloniuksenkadun pysäkki ollaan yhdistämässä Perhonkadun pysäkin kanssa siten, että uusi pysäkki on Arkadiankadun ja Mechelininkadun risteyksessä.
Olen itse asunut Mechelininkadulla noilla paikkeilla ja omakohtainen arvioni on se, että Arkadiankadun risteys on ehdottomasti parempi paikka pysäkille kuin Caloniuksenkadun risteys.
Kaupunkisuunnitteluvirastokin teki juuri selvityksen, joka kertoo pyöräilyn hyödyistä ja kustannuksista. Johtopäätös oli, että liikennemuoto on todellakin kannattavaa yhteiskunnallisesti: http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ksv_2013-01-29_Kslk_1_El/20D7C1CF-C105-420E-9CFB-F39A88D58DF6/Liite.pdf