Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.10.2014
Olen menossa tiistaina kaupunkisuunnittelulautakuntaan. Lautakunnan lista löytyy täältä.
Koivusaaren osayleiskaava oli kaksi vuotta sitten lautakunnassa käsiteltävänä. Silloin kaavan ongelmana oli liian suuret kustannukset. Tämän jälkeen kaupunginhallitus totesi, että Koivusaaren osayleiskaava on liian kallis ja palautti kaavan valmisteluun. Muutettu kaava oli lautakunnassa keväällä ja lähetettiin vuorovaikutettavaksi.

Koivusaareen tulee 5000 asukasta ja 4000 työpaikkaa
Kahden vuoden takaiseen verrattuna osayleiskaavaa on nyt tiivistetty ja kustannuksia samalla karsittu. Asukkaita Koivusaareen tulee noin 5000 ja työpaikkoja arviolta 4000 (mitoituksena on käytetty 25-30m2 per työntekijä eli työpaikkoja voi lopulta tulla enemmänkin kuin 4000. Nykyaikaisissa konttoreissa työpaikkaväljyys on selvästi alempi.)
Muutokset tekevät esitetystä kaavasta taloudellisesti toteuttamiskelpoisen. Isoimmat muutokset ovat Länsiväylän ylittävän kannen pieneneminen ja rakentamismäärän kasvattaminen. Koivusaaresta on tulossa varsin tiivis – aluetehokkuus kaava-alueella on 0,94, mikä on varsin korkea huomioiden sen että alueen läpi kulkee moottoritie. Kahden vuoden takaiseen verrattuna taloudellinen puoli näyttää siltä että Koivusaaren infrastruktuurikustannusten jälkeen rahaa jää vielä joko metroaseman tai Katajaharjulla pienen kannenpalasen rakentamiseen.
Alue on tarkoitus rakentaa vaiheittain ja asemakaavavaiheessa tutkitaan mahdollisuuksia pienentää Koivusaaren moottoritieliittymän kustannuksia joko muuttamalla Länsiväylä kaduksi tai maantieksi.
Jätkäsaareen tulee lisää tiivistä kaupunkia. Kortteliin tulee noin 35000 neliömetriä uutta rakentamista. Runsaat 400 asukasta ja 800 työpaikkaa vajaan kahden hehtaarin alueelle. Naapuritalon asukkaita harmittaa se, että aiemmin matalaksi suunnitellulle tontille kaavaillaan selvästi aiemmin suunniteltua korkeampaa rakentamista.
Tontti on juuri Crusellin sillan vieressä ja erinomaisella paikalla ja tiivis rakentaminen sopii tähän kohtaan Jätkäsaaressa hyvin.
Jätkäsaaressa autopaikkojen määrävaatimukset ovat paljon suuremmat kuin autonomistus (keskimäärin paikkoja vaaditaan noin 0,6-0,7 autopaikkaa per asunto, mikä on noin kaksinkertainen verrattuna ympäröivän kaupunkiympäristön autonomistusmääriin.
Siksi Helsingin kaupungin pysäköintipolitiikassa on mahdollisuus toteuttaa alkuvaiheessa vain osa paikoista ja toteuttaa loput sitten, kun niille löytyy kustannuksia vastaavaa kysyntää. Tämän toteuttaminen olisi erityisen helppoa tontilla olevan pysäköintitalon kohdalla. Korotetaan sitä vasta sitten, kun autopaikkojen kysyntä kasvaa niin paljon että paikkoja tarvitaan enemmän.
Lauttasaaressa Myllykallion kupeessa puretaan toimistotalo ja tilalle rakennetaan asuntoja noin sadalle asukkaalle. Talot on sijoitettu kulmittain Lauttasaaren katulinjaukseen nähden. Syynä on käsittääkseni Länsiväylän melun torjunta. Toivottavasti noille kulmauksille keksitään jotain mikä tekee kävely-ympäristöstä miellyttävämpää eikä ankeampaa.
Hakaniemenrannan suunnitteluperiaatteet. Hakaniemen silta puretaan sen käyttöiän loppuessa ja tilalle rakennetaan uusi, joka vie vähemmän tilaa. Samalla aluetta ryhdytään kehittämään. Tämän ajatuksen taustalla on runsaan vuoden takainen Kallio-liikkeen järjestämä Sykkivä Hakaniemi -kilpailu, jonka toinen voittajista ehdotti alueelle merkittävää täydennysrakentamista.
Hakaniemenrantaan on alustavissa suunnitelmissa hahmoteltu rakentamista noin 2500 asukkaan verran. Ylläolevassa havainnekuvassa oranssit laatikot kertovat sen, mihin rakentamista on ajateltu. Muutamia huomioita
- Kaavassa kannattaa tutkia mahdollisuudet tehdä selvästi tiiviimpää kuin suunniteltu.
- Rantatien ja Hämeentien poikkikatujen mm. Lintulahdenkatu, Kaikukatu linjojen tulisi jatkua alueen läpi rantaan asti, jotta olemassaolevat näkymäakselit säilyvät.
- Sörnäisten rantatien kohdalla olevan keinotekoisen merialtaan osittaista täyttämistä ja sen tuomia lisärakennusmahdollisuuksia kannattaisi tutkia.
- Hanasaaren voimalan kohtalo on vielä auki ja päätetään ensi vuonna. Siksi olisi hyvä, että virastossa tehtäisiin Sörnäisten rantatien rannan osalta vaihtoehdot sekä Hanasaaren säilymisen tai lähtemisen osalta. Jälkimmäinen voisi sisältää esim. tuon välissä olevan altaan täyttöjä, enemmän rakentamista ja kävelyn ja pyöräilyn siltayhteyden Hanasaareen.
Liikenneturvallisuusohjelman kehittäminen. Tavoitteena on puolittaa liikennekuolemat Helsingissä vuoteen 2020 mennessä (nyt 8). Liikennekuolemien määrä on sen verran pieni että yksittäiset onnettomuudet vaikuttavat vuositilastoihin merkittävästi. Tästä syystä onnettomuuksien vähentämisessä seurannan painopiste tulisi siirtää loukkaantumisiin – niitä on yhä vuosittain satoja.
Hyvä että tuo Lauttasaarentien varsin saadan tuosta kohdasta järkevämpään käyttöön. Miten minusta noin sata asukasta kuulostaa kovin pieneltä luvulta? Suunnitelmissa kuitenkin kuuteen ja seitsemään kerrokseen yltäviä taloja.
Tarkemmalla katsomisella nyt hyväksyttävässä kaavassa on vain nuo kaksi taloa Lauttasaarenmäen varressa. Loppuosa tuosta kaavasta on hyväksytty vuonna 2011. Eli kokonaisuudessaan asukkaita tulee enemmän – noin 400 jos oikein kaavakarttaa tiirailin. http://kartta.hel.fi/kaavapdf/11931.pdf
Mieluummin näkisi tuon Länsiväylän bulevardisoinnin kuin tuollaisen ahtamisen keinosaarelle, mutta nyt varmaan toteutuu kummatkin. Ahtamisessa ei vikaa, mutta keinosaaret silakan kutualueille eivät ole kovin hyvää kehitystä. Parempi ahtaa kuitenkin näin suunnitelmallisesti, kuin sitten täydennysrakentamisena sinne mihin mahtuu. Jätkäsaaressa näyttää mielenkiintoiselta ja tuosta kadusta tulee varmasti urbaanin tuntuinen tuolla tavoin, ja varsin jännittävää arkkitehtuuria jos se taidehotelliprojekti pääsee maaliin kadun toisella puolella. Sitäkin tukee rohkea ajattelu lähipiirissä, kuten tuo terassitalo. Hakaniemikin kohenee ja mitä enemmän rakentamista niin sitä parempi. Rantatie bulevardiksi, suunnitellut terassitalot hiilikasan paikalle ja olisiko liikaa tuon voimalan piipun korkuiset tornit sen paikalle jonkinlaiseen tiiviiseen muotoon, sitten kun on purettu vähän normeja?
Suuri pulma näyttää tulevan tuosta voimalasta ja sen vaikutuksesta uuteen siltaan. Koska lienee ilmeistä että joka tapauksessa Helsingissä tarvitaan voimaloita kaukolämmön takia ja mitään putkea Loviisasta ei tule, niin päätös uudesta voimalasta Vuosaareen pitää tehdä nopeasti. Jos Kalasatamasta ei tule siltaa Pohjoisrantaan, niin koko keskustan laajeneminen loppuu siihen ja Kalasataman alueesta tulee pelkkä uusi lähiö ja kaikesta sen takana olevasta. Ilmasto tuskin pelastuu sillä, että poltetaan puuta missään muodossa, mutta tässä kohtaa pitäisin merkittävämpänä tekona poistaa tuo voimala keskeltä kaupunkia ja mahdollistaa merkittävä määrä asuinrakentamista ja palvelualaa.