Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.10.2016
Oden ollessa estynyt minä olen menossa kaupunkisuunnittelulautakuntaan tiistaina. Lautakunnan lista löytyy täältä.
Huopalahden aseman ja ympäristön asemakaava. Tarkistetussa ehdotuksessa esitetään pienimuotoista rakentamista ihan Huopalahden aseman viereen. Tämä alue on uudessa yleiskaavassa merkitty kantakaupungiksi ja kaavan korttelitehokkuus on surkeat 0,2. Ajattelin esittää palautusta ja vaatia tiiviimpää rakentamista.
Asemien ympäristön tiivis rakentaminen on koko raide- ja verkostokaupungin keskeinen lähtökohta. Lisäksi yleiskaavaneuvotteluissa poistimme juuri tuhansien ihmisten asunnot keskuspuiston reunalta, joten on luontevaa tiivistää Haagan aluetta suunniteltua voimakkaammin.
Lauttasaaren Apajalahden tarkistettu asemakaava. Luvassa on viuhkan muotoon aseteltuja lamellitaloja. Pysäköinti tulee talojen väliin rakennettaviin pysäköintihalleihin, jotka vievät kadulla kulkevilta merinäköalat.
Nämä pihakannen alle sijoitettavat pysäköintihallit ovat tuottaneet pahaa karmaa umpikortteleille, kun pihakansi saa ohi kulkevan luulemaan, että viereen on rakennettu umpikortteli. Moni paikallinen on minullekin valittanut siitä, että umpikorttelit ovat tuhonneet Vattusaaren alueen ja palvelutkin vain huonontuvat. Todellisuudessa ongelmana on juuri se, että rakennetaan irrallisia taloja ja maan päälle tulevia autohalleja, jolloin saadaan molempien ratkaisujen huonot puolet. Näkymät katoavat eikä asukkaita silti tule riittävästi ylläpitämään palveluita.
Uusia asukkaita tulee noin 500.
Garden Helsinki arkkitehtuurikutsukilpailun kaupunkikuvalliset ja toiminnalliset lähtökohdat ja tavoitteet. Tässä päätetään niistä kriteereistä, joilla Garden Helsinki -hallia suunnitellaan Nordenskiöldinkadun varteen. Kuten otsikko sanoo, aiheesta järjestetään kutsukilpailu.
On tärkeää ymmärtää, että tässä päätetään siitä miten Töölöä jatketaan itään Nordenskiöldinkadun vartta pitkin. Parhaassa tapauksessa Garden Helsinki sijoittuu paikkaan, joka houkuttelee keikalle tai otteluun tulevia ihmisiä lähiympäristön ravintoloihin ja baareihin aikaa viettämään ja näin laajentaa elävää kaupunkiympäristöä ulospäin keskustasta.
Siksi aion tehdä lautakunnassa suurin piirtein seuraavanlaisen muutosehdotuksen: ”Nordenskiöldinkadun varresta tulee suunnitella korkeatasoista urbaania ympäristöä, kiinnittäen erityisttä huomiota jalkakäytävään ja sille aukeaviiin tiloihin. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on ensisijaisesti osoitettava liike- tai muuksi toimitilaksi.”
Allaolevasta kartasta näkee Garden Helsingille annetun suunnitteluvarauksen alueen.
Viher- ja virkistysverkon kehittämissuunnitelma on erittäin tärkeässä roolissa Helsingin virkistysalueiden ja luontoalueiden kehittämisessä ja yleiskaavan toteutussuunnittelussa. Suunnitelma on erinomaisesti laadittu. Tässä muutama huomio suunnitelmasta:
- Nyt esitettyjen asioiden lisäksi tulisi tehdä alue-ekologinen tarkastelu, jotta ymmärrämme paremmin minkälaista luontoympäristöä milläkin alueella kannattaa kehittää ja vaalia
- Maisema- ja puistosuunnittelussa pyrittäisiin aktiivisesti lisäämään luonnon monimuotoisuutta hyödyntäen tuota alue-ekologista tarkastelua.
- Hulevesien hallinnassa tulee huomioida myös teknistaloudellinen näkökulma eli se, että luonnonmukainen hulevesien hallinta tuottaa myös merkittäviä säästöjä kaupungille, kun uusilla alueilla ei tarvita niin isoja viemäri-investointeja. Nämä säästöt toteutuvat vain, jos hulevesien hallinta esim. viherkattojen ja muiden pintojen muodossa ymmärretään systeemisenä vaatimuksena kaavoituksessa eikä vain kivana lisänä asukkaiden viihtyvyyteen.
Munkkiniemessä täydennysrakennetaan kulmatonttia Solnantien ja Lokkalantien kulmassa. Paikka on minulle hyvin tuttu – asuin 2000-luvun alkupuolella viitisen vuotta ihan tuon tontin naapurissa Ålandsbankenin talossa. Tämä on myös erinomainen esimerkki siitä, että myös avoimeksi jätettyjä kulmia on mahdollista tiivistää, jos halua on.
Uusia asukkaita tulee viitisenkymmentä ja kivijalkaan tulee liike/toimistotilaa.
Tuossa on Huopalahden aseman osalta päätösasiana kaavan lisäksi myös tämä
”Huopalahden aseman ympäristön liikennesuunnitelma (a-asia)”
Pyöräpysäköintiä tulee lisää, mutta suurimpia ongelmia ei ratkota tässä lainkaan. Tunnelin läpikulku on pyöräilijöille ahdas, kaksisuuntainen ja pimeä. Liittymä tunnelista rantaradan varteen käy ahtaan risteyksen kautta, jossa on huonot näkemät. Rantaradalta Eliel Saarisen tielle pohjoiseen tai toisinpäin suuntaava pyöräilijä joutuu turhaan laskeutumaan tunneliin, käytännössä pysähtymään ja sitten polkemaan kovalla työllä mäkeä ylös.
Jos ei tässä muuta voi tehdä niin ainakin uusi osuus bussipysäkin kohdalla riittävän leveäksi! Baanaverkon osa tuo E Saarisen tien suuntainen osuus ei ole, mutta tärkeä poikittainen yhteys silti.
”Viher- ja virkistysverkon kehittämissuunnitelma […] on erinomaisesti laadittu.”
Länsipuiston osalta ihmettelin, että suunnitelmassa ei lainkaan kommentoida Talin aluetta. Kartalla se on pinta-alallisesti puiston suurin alue, mutta aidattuna alueena se muodostaa tosiassa esteen liikkumiselle Länsipuistossa. Nyt golf-kentän läpi kulkee vain yksi ulkoilureitti, minkä vuoksi on tehtävä pitkä koukkaus lounaaseen kentän kohdalla.
Vaikka Talin aluetta ei ilmeisesti saada kaavoitettua asuinkäyttöön ainakaan ihan lähiaikoina, olisi minusta perusteltua edes avata alue paremmin yleiseen virkistykäyttöön.
Näyttää siltä että kävely-yhteyksiä aseman itäiseen alikulkuun ei tuossa suunnitelmassa olla juuri parantamassa. Ainakin pari vuotta sitten viralliset kävelyreitit menivät kutakuinkin kartan punaisten viivojen mukaan, eikä tilanne näytä olevan parantumassa. Vihreitä viivoja pitkin pääsi oikaisemaan, mutta reitti vei pihojen läpi. Sinistä viivaa pitkin olisi mahdollista luoda oikoreitin kanssa kilpailukkyinen reitti pihojen läpi oikomatta.
Kartta: https://drive.google.com/open?id=1_GHhK_yxvoArWzw0lj7A8j15K9E&usp=sharing
Lohiapajanlahden kaavaa ei puutteistaan huolimatta ilmeisesti enää haluta kaataa, vaan se on menossa läpi? Jotain hienosäätöä ehkä kuitenkin voisi tehdä? Eniten negatiivista palautetta on tullut Vattuniemenkadun suuntaisesta rakennuksesta, joka blokkaa näköalat laajalta alueelta ja estää luontevan kulkureitin Vattuniemenkadulta rantaan. Mitä jos sen jättäisi yksinkertaisesti pois, ja saman rakennusalan osoittaisi Vattuniemenrannan varteen yhdistämään neljää eteläisintä taloa toisiinsa. Näistä tulisi siis ikäänkuin nelisakarainen E-kirjain. Kuten todettu, siihen Vattuniemenrannan varteen on joka tapauksessa tulossa 3 metriä korkea autohalli, joten näköalat kadulta menevät joka tapauksessa.
Helsingin virkistys- ja luontoalueet ovat uhattuna, kun kaupunkisuunnitteluvirasto aikoo uudessa yleiskaavassaan hävittää suuren osan kaupungin metsistä ja viheralueista.
Irvokasta on, että virasto sitten silmänlumeeksi esittelee tällaisia viherverkoston kehittämissuunnitelmia. Parasta kehittämistä olisi jättää kaupungin viheralueet rakentamatta.
Päinvastoin. Tässä nimenomaan tehdään niitä työkaluja, joilla vaikutetaan yleiskaavan pohjalta tehtävään jatkosuunnitteluun. Tämä ja yleiskaavassa oleva oikeusvaikutteinen metsäverkosto ovat tärkeitä työkaluja varmistamaan se, että asemakaavoitusvaiheessa saadaan rakennettua hyvää kaupunkia ja säilytettyä arvokkaat luontokohteet.
Miten Keskuspuistoon ja Vartiosaareenkin saisi perustettua oikeusvaikutteisen metsäverkoston, jotta arvokkaat luontokohteet saataisiin säästettyä rakentamiselta?
Nordis avattiin 1. lokakuuta vuonna 1966 eli 50 vuotta sitten. Jäähalli maksoi kolme kertaa arvioitua enemmän ja rakennustöiden viivästymisen takia MM-kisat piti siirtää Tampereelle. Kuulostaa tutulta.
Nyt kiekkojoukkue aikoo hylätä vanhan perinteikkään hallinsa, kun joukkueen takapiruina olevat grynderit haluavat purkaa hallin ja rakentaa Nordenskiöldinkadun varret täyteen kauppakeskuksia, liiketiloja, hotelleja, asuntoja ja tornitaloja. Sääli että jääkiekkoilijat eivät osaa arvostaa omaa historiaansa.
Miten kokous meni? Huopalahdesta vielä; suurin puistoksi merkitty pläntti on nykyisin telemaston ja sen turva-alueen ja/tai tukivaijereiden käytössä, ehkei ihan sellaista sadan vuoden takaista perinneasemapuistoa sekään.
”Nyt esitettyjen asioiden lisäksi tulisi tehdä alue-ekologinen tarkastelu, jotta ymmärrämme paremmin minkälaista luontoympäristöä milläkin alueella kannattaa kehittää ja vaalia.”
Tällainen alue-ekologinen tarkastelu tulisi tehdä myös yleiskaavan osalta. Esimerkiksi Keskuspuistossa kannattaisi vaalia metsäluontoa ja Vartiosaaressa merellistä saaristoluontoa.