Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 6.3.2012
Vähän kursorisesti tällä kertaa, kun on elämässä kiirettä. Ode on menossa ja ehti jo omalta osaltaan blogahtaa. Lista löytyy täältä.
Kaarelan jäähalli. Ilmeisesti mm. jyrää paikalla nykyisellään olevan vapaan harjoituskentän. En kannata. Jos ei tätä saa ammuttua alas, niin vähintään pitää palauttaa ja käskeä korjaamaan seuraavat kohdat:
- Pyöräilyjärjestelyt kaupungin nykyisen ohjeistuksen mukaisiksi
- Asemakaavoitetaan rakennus siten, että bussien 42 ja 43 lähin pysäkki molempiin suuntiin on suoraan hallin oven edessä. Jos tästä seuraa se, että parkkipaikalta on muutaman metrin pidempi kävelymatka halliin, sen kanssa on mahdollista elää.
- Itse asiassa kaupungin tulisi tehdä linjaus, että kaupunkirakenteen alueella liikuntatilojen parkkeeraamista ei hoideta suurilla tilaa vievillä parkkikentillä
- Jos tontti kerran rakennetaan, ei ole mitään hyvää syytä olla rakentamatta sitä tiiviisti. Annetaan kaupunkisuunnitteluvirastolle tehtäväksi löytää paikallista aluetta kunnioittava tapa tehdä tuosta kaavasta tiiviimpi.
Jätkäsaaren tornihotelli. Norjalainen hotellisijoittaja haluaa rakentaa paikalle 33 kerroksisen hotellin (saman sijoittajan Tukholman-hotellista kuva täällä). Rakennus ei muotokieleltään minua elähdytä, mutta toisaalta kaupunkia ei pidä rakentaa yhden ihmisen maun mukaan. Olen kuullut kyselyitä, voisiko siitä tehdä matalamman. Jos olen oikein ymmärtänyt, ei onnistu – kyseinen hotellihanke yhdeltä osaltaan nojaa siihen, että se olisi kansainvälisten konferenssien sijoituspaikka. Tällainen hotelli tarvitsee paljon huonepaikkoja ja kongressipalvelut samassa tilassa; upeat näkymät kaupungin yli ovat sitten se piste i:n päällä. Kongresseja järjestävällä alalla työskentelevänä voin vahvistaa omalta osaltani tämän käsityksen. Joko siis hotelli tulee tämän korkuisena tai sitä ei tule.
Olen päätynyt kannattamaan hotellia varauksella. Kaavakartassa hotellin eteläpuolella on ~tu ja ma -merkinnät. Kävely-ympäristön kannalta on tärkeää, että tuohon kohtaan hotellin eteläpuolelle saadaan jalkakäytävä rannasta Tyynenmerenkadulle. Kaupunkiympäristö elää (ja kuolee) jalankulkijan ehdoilla. Haluankin, että kaavaa päivitetään siten, että kyseisessä kohdassa merkitään joko kaavaan jalkakäytävä – tai sitten alueesta tehdään liikennesuunnitelma, jossa alue merkitään jalkakäytäväksi. Tämä on liian tärkeä asia kaupungille, jotta sen toteutumisen voisi jättää sattuman tai hotellin omistajan hyvän tahdon varaan. Kun tuo jalankulkuväylä toteutetaan saadaan Helsinkiin korkea rakennus, joka aidosti sopii ympäröivään korttelikaupunkiin – toisin kuin Kalasataman Baradûr.
Viraston budjetti esitellään. Käytän tätä tilaisuutta keppihevosena esitelläkseni idean viraston toiminnan seuraamisesta. Nykyisellään viraston tulostavoitteisiin kuuluu se, että tietty prosenttiosuus keskustaan suuntautuvista matkoista ja tietty osuus poikittaisista matkoista tehdään julkisilla. Ehdotan tämän korvaamista mittarilla, jossa tavoitteena on se, että tietty prosenttiosuus asukkaista (ja tietty prosentti työpaikoista?) asuu kävelyetäisyydellä korkean palvelutason runkolinjasta. Korkeaan palvelutasoon pääsisi arviolta sillä, että linja ajaa 7 päivää viikossa, aamusta iltaan ja tiheä vuoroväli. Mahdollisesti voitaisiin mitata erikseen säteittäistä ja poikittaista joukkoliikenteen tasoa (tosin avoimeksi jää kysymys siitä, miten tämä mitataan kantakaupungissa).
Tätä ehdotusta tulee pitää ajatuksena. Mielestäni hyvä työnjako poliitikon ja virkamiesten välillä on sellainen, että asiansa osaava virkamies tutkii, mitkä ovat oikeat kriteerit tällaiselle tavoitteelle ja poliitikon työhön kuuluu sen näkemyksen tuominen, että tällaisesta tavoitteesta olisi hyötyä.
Hyötyähän tulisi siitä, että tämän jälkeen kaavoitusta tehdessä pitäisi pohtia myös minkälainen joukkoliikenne alueelle saadaan suunnitellun kaavan pohjalta. Tämä edistää kaupunkisuunnittelua, jossa rakennusten sommittelu ja liikenteen suunnittelu tukevat toisiaan.
