Kehitysajatuksia: Etelä-Helsinki
Käyn tässä sarjassa Helsingin osa-alueiden kehittämismahdollisuuksia läpi. Edellinen osa sarjassa koski Itä-Helsinkiä. Tällä kertaa otan käsittelyyni Helsingin eteläisen suurpiirin. Suurpiirijako ja tilastotietoa Helsingin piireistä löytyy julkaisusta Helsinki alueittain 2011.
Eteläinen suurpiiri
Länsiväylä tulee muuttaa kaduksi Ruoholahdesta Koivusaareen asti. Arkkitehti Carlos Lamuela on tehnyt aiheesta konkreettisen ehdotuksen. Helsingin puolelle tässä ehdotuksessa tulee uutta rakentamista noin 500 000 k-m2, eli asuntoja noin 7000 asukkaalle ja työpaikkoja parille tuhannelle hengelle. Mikäli Espoo saadaan jatkamaan ideaa Keilaniemeen asti, nousee asukas- ja työpaikkamäärä noin kaksinkertaiseksi. Samalla puretaan Porkkalankadun silta ja muutetaan Mechelininkadun risteys normaaliksi tasoristeykseksi.
Länsibulevardi, Lauttasaari
Länsiväylän kaduksi muuttamisen seurauksena Lauttasaaren asukasmäärä kasvaa siinä määrin, että on perusteltua jatkaa Lauttasaareen raitiotie korvaamaan nyt suunniteltuja metron liityntäbusseja. Reitti kulkisi Ruoholahdesta Länsibulevardia pitkin Lemisaarentielle ja Särkiniementielle ja lopulta Vattuniemen keskeltä Lauttasaaren eteläkärkeen. Vattuniemen teollisuusaluetta muutetaan tällä hetkellä talo talolta asuinalueeksi. Nyt alkaa olemaan viimeinen hetki tehdä alueelle kunnollinen aluesuunnitelma, jossa varmistetaan, että Vattuniemeen saadaan kunnollinen joukkoliikenteen runkoyhteys raitiovaunun muodossa. Yhtenä vaihtoehtona olisi kääntää nykyinen 1 -linja keskustassa Bulevardin kautta Jätkäsaareen ja täältä Lauttasaareen.
Jätkäsaaren ja Hernesaaren kaavoituksessa tulee mahdollisuuksien mukaan nostaa tehokkuutta siten, että päästään edes samaan tiiviyteen kuin Punavuoressa. Mikäli tämä tarkoittaa sitä, että autopaikkanormista täytyy joustaa, niin sitten normista joustetaan. Ei ole mitään järkeä rajoittaa asuntotuotantoa siksi, ettei alueelle saada rakennettua enempää autopaikkoja tai siksi että vielä nykyistä suurempi määrä autopaikkoja vaatisi vielä leveämmät kadut.
Töölönlahden pohjoisranta on nykyisellään ensisijaisesti valtavien kaupunkimotareiden ja parkkipaikkojen peittämä. Kun Hesperian rantapuisto on laitettu hyvään kuntoon ja Töölönlahden etelärantaan on kunnianhimoiset suunnitelmat, on aika laittaa myös pohjoisranta tiptop kuntoon. Kisahallin ja stadionin parkkipaikat vievät noin 3 hehtaaria tilaa. Kaupunki saisi päälle rakennettavista umpikortteleista tuottoa noin kymmenkertaisesti sen, mitä parkkipaikan siirtäminen maan alle maksaisi. Kaivurit töihin vaan. Samalla voisi hienovaraisesti hyödyntää aktiivista puiston hoitoa ja maltillista rakentamista Helsinginkadun varressa, jotta alueen hieno puisto ei olisi enää ensisijaisesti voimakkaan autovirran melualuetta. Uusia asukkaita tänne saisi ehkä noin 2000.
Helsingin niemellä eli Kampinmalmissa, Vironniemessä ja Ullanlinnassa tulisi pyrkiä asteittain poistamaan kaikki liikennevalot. Tämän ensisijainen vaikutus on sujuvoittaa liikennettä, kun valot eivät vähennä risteysten kapasiteettia. Samalla tulee hyväksyä se, että käytännössä kaikki reitit keskustan läpi ovat autoilijoille yksikaistaisia, joten kadut voidaan mitoittaa yksikaistaisiksi ilman että katuverkon kapasiteetti laskee. Toki joissakin risteyksissä on hyödyllistä olla erikseen kääntyviä ajokaistoja.
Jalankulkijoiden ja lapsien viihtyisyyttä ja turvallisuutta voidaan paremmin parantaa kahdella tavalla. Muokataan ajoympäristö sellaiseksi, että psykologisesti luontainen ajonopeus on ympäristöön sopiva ja jalankulkijoille turvallinen. Lasten turvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota sillä lapsen kyky käsitellä visuaalista informaatiota kehittyy aikuisen tasolle vasta teini-iässä ja autoilijan on vaikeampi havaita lapsi, joka on kooltaan aikuista pienempi ja jää helpommin erilaisten näköesteiden alle piiloon.
Lasten koulutiellä voidaankin siirtyä käyttämään napilla toimivia liikennevaloja, jotka ovat normaalisti kokonaan pois päältä. Tällöin jalankulkija voi aina ylittää kadun suojatietä ja autoilijalla on väistämisvelvollisuus. Jalankulkijalla on tässä tilanteessa lisävaihtoehtona painaa valonappia, joka sytyttää autoilijalle punaisen valon ja jalankulkijalle vihreän.
Raitiovaunujen ja suojateiden risteyskohtiin kannattaa laittaa niin sanottuja varova-valoja. Näissä jalankulkijoille näytetään suojatiellä joko kahta punaista (ratikka on juuri menossa) tai sitten tyhjää.
Raitiovaunujärjestelyitä tarvitaan erityisesti Aleksanterinkadun ja Lasipalatsin välillä. Nykyisin kaikki Helsingin ratikkalinjat lukuunottamatta ykköstä ja kasia kulkevat tästä risteysalueesta läpi. Alue on melkoinen sumppu ja ratikan matka Lasipalatsin pysäkiltä Stockmannin edustalle kestää noin 5 minuuttia. Tilannetta onneksi parantaa se, kun raitiovaunuja hidastavat valot poistetaan.
Tämän lisäksi Lasipalatsin ja Stockmannin (Ylioppilastalo) pysäkit voisi yhdistää Foorumin eteen Mannerheimintielle. Kun tältä pätkältä henkilöautojen ajokaistat vähennetään yhteen, saadaan Foorumin eteen mahtumaan tuplaraiteet pysäkkeineen. Pysäkistä tulee siis samankaltainen kuin Hakaniemessä. Rautatientorille kääntyvät vaunut pysähtyvät yhdellä pysäkillä ja Mannerheimintietä pohjoiseen ajavat viereisellä. Vastaavasti Mannerheimintieltä Aleksanterinkadulle kääntyvät pysähtyvät yhdellä pysäkillä ja Mannerheimintietä suoraan etelään ajavat toisella.
Pyöräilyn edistämiseksi kaikille pääkaduille rakennetaan pyöräkaistat samalla kun kadulle tehdään tarvittavat järjestelyt valojen poistamiseksi.
Helsingin kaupungilla on edessään valtava kaavoitusvaje. Kaupungin tavoite on se, että vuosittain kaavoitettaisiin 400 000k-m2 asuntoja. Viraston päällikön omien sanojen mukaan kaupungilla ei ole mistä kaavoittaa vuodesta 2015 eteenpäin. Jos virasto ei löydä uutta kaavoitettavaa riittävästi, kärjistyy Helsingin asuntopula ensi vuosikymmenellä vielä entisestään.
Tässä Etelä-Helsinkiä koskevassa blogitekstissäni olen nostanut uusia kaavoituskohteita noin 700 000 k-m2 edestä. Tämä on riittävästi kattamaan vuosien 2015 ja 2016 kaavoitusvajeet nykyisellä varsin maltillisella kaavoitustavoitteella.
Edit: Kommenttiosastolla Elmo Allén huomautti yhden ongelman ehdottamassani ratikkapysäkissä ja piirteli pari mahdollista tapaa järjestellä pysäkki ja raiteet. Tässä hänen piirtämänsä kuvat.
Pysäkki Forumin edustalla harmaalla.
Tulevaisuudessa 9 jatkaa rautatientorilta 3T linjan mukaisesti
Laajempi keskustasuunnitelma, joka ottaa huomioon suunnitteilla olevat muutokset.
Ratikkaliikenteessä Kaivokadusta on selkeästi tulossa pullonkaula.
Hyvä summaus. Huutaa kuvia, mutta kun ne ovat kovin työläitä.
Kirjava Satama?
Joo, se ja meclun kasarmit unohtu listalta. Jälkimmäisiin olis kiva saada jotain muutakin kuin asuntoja ja/tai toimistoja. Se on kuitenkin aika ideaali paikka kaikennäköisille aktiviteeteille.
Ymmärtääkseni Jätkäsaarta ei ole mahdollista rakentaa yhtä tiiviisti kuin Punavuorta, sillä se on osaksi jätetäytemaata, jonka päälle ei voi rakentaa.
Anonyymi: kyllä jätkäsaari on täyttömaana ihan yhtä rakentamiskelpoista kuin esimerkiksi Kluuvi. Ongelmana onkin sen sijaan nykymaailman normit, jossa tilaa hukataan autoille, autoille ja autoille. Lisäksi vähän risteilijöille ja hitusen enemmän puistoille kuin Rööperissä.
Tuo Ylioppilastalon pysäkki-idea on mielenkiintoinen, mutta epäilen toimivuutta. Hakaniemessä tilanne on eri, koska pysäkki on kolmihaarainen. Ylioppilastalolta lähtee rata viiteen eri suuntaan.
Kuva kertoo kaiken:
http://elmoallen.name/ylioppilastalo-01.png
Harmaat ovat varayhteyksiä, olettaen että nykyiset yhteydet täytyy tarjota tuossakin ratkaisussa. 90-asteisia ristikoita ei synny ihan yhtä paljon kuin kuva antaisi ymmärtää.
Tuossa pysäkit ovat loogisesti niin, että lännenpuoleinen pysäkki palvelee pohjoiseen meneviä ja idänpuoleinen itään kääntyviä. Kymppi käyttää ehdotuksesi mukaisesti lännenpuoleista pysäkkiä. Tässä on kuitenkin kaksi ongelmaa: 4 ja 7 risteävät itsensä kanssa. Lisäksi 10 kannattaisi kapasiteettisyistä olla ennemmin 4:n ja 7:n kanssa samalla pysäkillä kuin 3B:n, 6:n ja 9:n.
Tämä olisi siksi liikenteellisesti parempi, mutta epäloogisempi, koska rautatieasemalle mennään länsipuoliselta pysäkiltä. Hyvänä puolena keskilaituri tarjoaa loogisen vaihtoyhteyden.
http://elmoallen.name/ylioppilastalo-02.png
Tuota tosin täytyisi miettiä uudelleen vielä tulevaisuuden linjaston kannalta. 10 jakautuu siinä kahtia ja kääntyykin rautatieasemalle Lasipalatsilta. Silloin 10A:lla Laajasaloon ei olisi pysäkkiä ollenkaan Lasipalatsin lähettyvillä.
Muutenkaan en oikein pidä ajatuksesta, että verkoston pahimmalla pullonkaulalla ratikat pysäytetään väkisin, vieläpä verkon ruuhkaisimmalle pysäkille. Ennemmin pitäisin pysäkit nykyisellään, mutta tuplaisin raiteet. Silloin ne vievät vähemmän tilaa, ja 4 ja 7 voidaan pitää oikein päin. Jos niillä on pysäkki tuossa, ne on pakko viedä ristiin, jotta ovi on oikealla puolella, tai sitten pitäisi olla neljä pysäkkiä.
Hyviä kuvia. Pidän enemmän jälkimmäisestä, jossa ratikat eivät mene ristiin (hyvä huomio, en tullut tuota ajatelleeksi). Saanko liittää sen esimerkiksi tekstiin siitä, miten tuo ehkä kannattaisi hoitaa?
Elmon mallinnukset ovat muuten hyviä, mutta eikös ysin ole kuitenkin tarkoitus kulkea Kaivokatu-Simonkatu -reittiä (eli samaa kuin 3T) eikä tämänhetkistä reittiä Bulevardin suuntaan? Mallinnuksessa on siis yksi linja liikaa Mannerheimintiellä – tosin tämä ei ihan valtavasti vaikuta lopputulokseen.
Kalle, tuosta puuttuu paljon muutakin tulevaisuutta. Käytännössä pitäisi varautua raitioteiden kokonaiskehittämissuunnitelman mukaiseen linjastoon. Piirtelin siis lisää:
http://elmoallen.name/keskusta-ratikat.png
Tässä luovuin Hakaniemi-paradigmasta ja tein vain sivulaitureita. Niin pysäkit saa vähän loogisemmin mutta silti liikenteellisesti toimivasti. Muuten periaatteena on, että neliraiteista on saatu rakentaa myös Kaivokadulle aina Hakaniemeen asti. Ja muiden linjojen kanssa leikataan mahdollisimman aikaisin sumppuun tullessa (paitsi Hakaniemessä vasta pysäkin jälkeen; voisi se kai olla ennenkin). Näin tuo sumppu voisi toimia niin, että sieltä on etuajo-oikeus pois, mutta sisäänpääsyä täytyy odottaa sopivaan rakoon. En sitten osaa sanoa onko se käytännössä paras. Oikeasti pitäisi simuloida, mukaan lukien jalankulkijat, autoliikenne ja näiden liikennevalot.
Kuva on joka tapauksessa nyt todella paljon monimutkaisempi. Ainakin siitä kuitenkin selviää, että ongelma ei edes ole Manskun toimivuus vaan Kaivokadun.
Kympin voi myös linjata Lasipalatsilla jotenkin toisinkin, vaikka perinteisin kääntymiskaistoin. Muutenkin tuota pitäisi tarkentaa. Nyt en jaksanut piirtää varayhteyksiä, ja pysäkkejä puuttuu väleistä. Ja olen edelleenkin kyllä sitä mieltä, että tuo pysäkin keskittäminen Ylioppilastalolle ei välttämättä ole paras ratkaisu.
Tuossa mun kuvassani on yksi virhekin, 2 pitäisi kulkea Manskulla pohjoiseen itäisimmällä raiteella. Etelään on valintakysymys, kummalle laitetaan. Läntisin voisi ehkä toimia hitusen paremmin kuin nyt kuvassa oleva läntinen keskiraide, kun vasemmalle kääntyvät 4 ja 7 saavat sitten rauhassa tukkia sen, kuten nykyisinkin.
Miten pääsen mun mökille kun auto ei mahdu mihinkään?