Kolmas teollinen vallankumous ja länsimaisen yhteiskunnan murros

Ensimmäinen teollinen vallankumous pääsi vauhtiin noin 200 vuotta sitten. Avain tähän muutokseen oli kyky rakentaa koneita, jotka pystyivät korvaamaan ihmisen näppäryyttä ja rajatuissa tapauksissa myös ulkoisia voimanlähteitä tuuli-, vesi- ja höyryvoiman muodossa.

Ensimmäinen teollinen vallankumous tuotti valtavan murroksen. Kun aiemmin valta mitattiin sillä, kuinka lähellä olit kuningasta tai kuinka paljon tuottavaa maata omistit, tulivat haastajiksi kapitalistit. Siis ne, jotka rakensivat tehtaita tuottamaan asioita maailman markkinoille. Aatelisto ei koskaan toipunut tästä iskusta.

Hyvin toimeentulevien perinteisten käsityöläisten asema ja tulot kärsivätt. Ei siis ihme, että teollistuminen toi mukanaan myös vastareaktion luddiittien muodossa. Käsityöläiset vastustivat teollistumisen tuomaa hintojen halpenemista tuhoamalla valmistamiseen käytettäviä koneita. Teollistumisen luomat säröt vallan rakenteissa kasvoivat ja huipentuivat vuonna 1848, kun vallankumouksellinen aalto levisi läpi Euroopan.

Kun teknologia, talous ja kulttuuri muuttavat ihmisryhmien ja ideoiden välisiä valtasuhteita, yhteiskunta voi jäädä pitkäksikin aikaa elämään vanhassa rakenteessa, mutta lopulta todellisuus ottaa yhteiskunnan kiinni ja säröt muodostuvat murtumiksi ja lopulta yhteiskunnalliseksi murrokseksi.

Samalla tavalla kävi toisen teollisen vallankumouksen kanssa. Silloin uutena tekijänä oli ihmiskunnan kyky valjastaa ulkoinen energia sähkön ja polttomoottorin muodossa missä tahansa. Unelmoitiin, että tämä uusi mahdollisuus vapauttaa ihmiskunnan paikan kahleista ja tuo mukanaan tasa-arvon.

Toisin kävi. Tuli maailmanlaajuinen vallankumouksien aalto, kaksi maailmansotaa ja kylmä sota. Valta siirtyi tehtaiden omistajilta niille, jotka kykenivät hallitsemaan globaaleja arvoketjuja.

Jokaisessa yhteiskunnassa on aina olemassa oleva vallan rakenne, joka on sopeutunut lähihistoriassa vallinneeseen kulttuuriseen, teknologiseen ja taloudelliseen ympäristöön. Uusi teknologia, kirjapainoista radion ja television kautta internettiin ja robotiikkaan, tarjoaa ihmisille uusia mahdollisuuksia. Samalla erilaisten tuotteiden ja palveluiden suhteelliset hinnat muuttuvat ja yhteiskunnan rakenteet muuttuvat.

Vanhat rakenteet murentuvat ja uutta rakentuu tilalle.

Nyt elämme kolmatta teollista vallankumousta. Siinä yksi kerrallaan koneet korvaavat asioita, joihin aiemmin tarvittiin ihmisaivoja. Yhteiskunnan ja vallan rakenteet muuttuvat ja olemassaolevat säröt etsivät tapaa purkautua. Valta siirtyy niille, jotka kykenevät hyödyntämään ja rakentamaan tarkoitukseensa tehokkaita verkostoja. Murroksesta kertoo niin suurten kaupunkien ja muiden alueiden välisen kuilun kasvaminen kuin oikeistopopulismin nousukin.

*Alexander Altenhof – Own work. Source of Information:Historical atlases– Ramsay Muir, George Philip (ed.): Philip’s New School Atlas of Universal History, George Philip & Son, Ltd., London 1928– Dr. Walter Leisering (ed.): Putzger Historischer Weltatlas, Cornelsen Verlag, Berlin 1992, ISBN 3-464-00176-8– Bayerischer Schulbuch-Verlag (ed.): Großer Historischer Weltatlas, Dritter Teil, Neuzeit, Bayerischer Schulbuch-Verlag, München 1981, ISBN 3-7627-6021-7– Prof. Dr. Vadim Oswalt u. Prof. Dr. Hans Ulrich Rudolf (ed.): Klett-Perthes Atlas zur Weltgeschichte, Ernst Klett Verlag, Stuttgart 2011, ISBN 978-3-12-828194-0– Zentralinstitut für Geschichte der Akademie der Wissenschaften der DDR (ed.): Atlas zur Geschichte, Band 1, VEB Hermann Haack, Gotha 1989, ISBN 3-7301-0040-8– Domokos György (ed.): Történelmi atlasz a középiskolák számára, Kartográfiai Vállalat. Budapest, Budapest 1989, ISBN 963-351-422-3Other publications– Mike Rapport: 1848. Revolution in Europa, Wissenschaftliche Buchgesellschaft, Lizenzausgabe des Konrad Theiss Verlags, 2011, ISBN 978-3-534-23963-4, CC BY-SA 4.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=50960616)