Leppävaara – tiivistä kaupunkia
Rautatie toi Leppävaaraan Espoon ensimmäisen tiiviin kaupunkimaisen asutuskeskuksen jo runsaat sata vuotta sitten. Kun Etelä-Leppävaaraakin päästiin maakiistojen jäljiltä rakentamaan 90-luvun lopulla, on alueesta noussut Espoon kaupunkimaisin alue. Leppävaaran aseman ympäristössä on tiivis vyöhyke niin asukkaita, palveluita kuin työpaikkoja. Leppävaara ei kuitenkaan ole vielä valmis, vaan täydennysrakentamista tarvitaan ja runsaasti.
Idässä suunnitteilla on Vermontien asuinalue entisen Siemensin pääkonttorin seutuvilla. Asukkaita alueelle tulee suunnitelman mukaan noin 3500, eli saman verran kuin Perkkaalla nykyään.
Tämän lisäksi ehdotan, että Leppävaarassa rakennetaan tiivistä kaupunkia Kilon pelloille, Kilonkartanon maille ja Turuntien varrelle Leppävaaran keskustan kohdalla, kuten allaoleva kartta näyttää. Tälle alueelle saadaan rakennettua tiivistä kaupunkia noin 10000 asukkaalle siten, että Kilonkartanon alueelle jätetään merkittävän kokoinen puistoalue.
View Leppävaaran täydennysrakentaminen in a larger map
Täydennysrakentamisen jälkeen Etelä-Leppävaaran kaupunginosassa asuu tiiviin asutuksen alueella runsaat 20000 asukasta. Näin suurelle joukolle kannattaa rakentaa paremmat joukkoliikenneyhteydet. Siksi ehdotankin, että Leppävaaraan jatketaan ratikkalinja Munkkiniemestä Turunväylää pitkin, Perkkaan ja Vermon välistä Ruusutorppaan, Kilon pellon ja kartanon uusille asuinalueille. Linja palvelee samalla niin Leppävaaran sisäisiä poikittaisia yhteyksiä kuin liikkumistarpeita Munkkiniemi-Meilahti-Töölö -suuntaan ja työpaikkaliikkumista Länsi-Helsingistä Leppävaaran työpaikka-alueelle.
Leppävaara on luonteeltaan tiivistä kaupunkia parhaimmillaan. Asutusalueella on lyhyet matkat kaikkialle ja viihtyisä luonnonläheinen ympäristö. Lisärakentaminen tukee Leppävaaran kehitystä urbaanina ja luonnonläheisenä kaupunkikeskuksena.
Kaupunkialueen laajeneminen tuo asiakkaita palveluille. Kymmenen tuhatta uutta asukasta ja ratikka tuovat asiakkaita kahviloihin, ravintoloihin ja muihin palveluihin niin Leppävaarankadulla ja Albergan esplanadilla kuin Sellossa ja Galleriassa.
Kivoja ajatuksia.
Kun´olen kävellyt aika nuhjaanutneen Gallerian pihalla, mietin pitäiskö se purkaa ja muuttaa asuntokortteliksi. Huom. sellaiseksi, jossa on myös liikehuoneistoja ja toimistoja.
Monaisuus luo kaupungin.
Auts! Nyt osui kyllä minun henkilökohtaiseen NIMBYyn. Juuri tänä iltana juoksin noiden Kilon peltojen läpi, ja olen jo aikaisemminkin mielessäni ajatellut, että toivottavasti niitä ei koskaan rakenneta. Jotenkin se tuntuu mukavalta henkireiältä, varsinkin kesäisin juosta niityn läpi. Paljon viihtyisämpää kuin se synkkä metsä pelloista länteen. Puistot ovat kovin kliinisiä. En oikein objektiivisesti pysty toki tähän suhtautumaan.
Sinne pellon länsilaitaan on muuten juuri rakenteilla jotain uudenlaisia siirtolapuutarhabungaloweja . Tuosta voisi vähän päätellä, ettei Espoon suunnitelmissa ole ihan hetkeen rakentaa sitä. Alueen kehittäminen isommaksi siirtolapuutarhaksi voisi sinänsä kyllä sopia.
Ratikkaa Munkasta Leppävaaraan olen itsekin ajatusleikkinä pitänyt. 205:n voisi silloin lopettaa, joten liikennöintikustannukset eivät ainakaan nousisi; ratikka Munkasta Leppävaaraan ei voi maksaa enemmän kuin bussi Kampista Leppävaaraan (joka toinen 4 voisi tulla Leppävaaraan, joka toinen kääntyä Munkassa).
Eri asia sitten miten halvalla sen ratikan saa rakennettua. Ratikkaa auttaisi reippaasti, jos Turunväylä joko tunneloidaan tai muutetaan kaduksi (voiko tämän verbittää ”katuistamiseksi”) itäpäästään.
Ja olet oikeassa, Leppävaara on Espoon kaupunkimaisin alue. Jopa Sellon valtaisa auto-ostoskeskus uppoaa katuihin yllättävän kaupunkimaisesti. Ja löytyy täältä jopa yksi lähes umpikorttelikin. Illuusio kaupungista vain valitettavasti särkyy heti kun poikkeaa Leppävaarankadulta johonkin, ja huomaakin olevansa ihan tavallisessa lähiössä. Perkkaa lisäksi on todella pahasti lähiömäinen lähiö.
Ja yhdyn edelliseen kommentaattoriin: paljon mielenkiintoisempaa minustakin olisi, mitä pohjoispuolen Gallerialle voisi tehdä. Se on ihan tavallinen vanhentunut lähiöostari. Voisiko sen pistää räjäyttäen ja rakentaa tilalle etelää vastaavaa oikeata kaupunkia?
Se ratikkaidea liittyy meidän suunnitelmaan bulevardisoida Turunväylä Helsingin puolella. Munkinseudun asukasyhdistyksessä ainakin ideasta pidettiin, jopa lisärakentamisen kanssa (ei varauksettomasti toki).
Totta kai Galleria kannattaisi räjäyttää ja rakentaa oikeaa kaupunkia tilalle. Se alue vaan on kohtuullisen pieni – korkeallakin rakentamisella siihen saadaan korkeintaan muutama sata asukas lisää. Tästä syystä itse käänsin katseeni Kilon pelloille ja Kartanoon.
Kilon peltojen eteläosan voisi periaatteessa jättää rakentamatta – se on kovin kaukana keskustasta ja tuon ratikan varrelta eikä syö kovin paljoa tilaa asunnoille.
Valitettavasti olen sitä mieltä, että tuo Kilon pelto ja Kartano ovat tärkeitä siksi, että saadaan etelä-Leppävaaraan riittävän leveä itä-länsi-suuntainen alue tiivistä rakentamista. Ratikalle on parempi, että se linja voidaan jatkaa Leppävaaran asemalta jonnekin. Ja Leppävaara tiiviinä kaupunkialueena tarvitsee tilaa, johon laajentua.
ps. niitä kaupunkimaisia umpikorttelikatuja on useampikin. Itse pidän enemmän Huvilinnanmäestä enemmän kuin Leppävaarankadusta.
Piti vielä jatkaa, että ymmärrän kyllä tuon tunnetason reaktion. Jokaisella on omat paikkansa, jotka kuuluvat näihin ”ei missään nimessä”. Varmasti mullakin. Sehän se on yksi syy, minkä takia tällaisessa jamassa ollaan.
Mun piti linkata muuten sinne niitä bungaloweja myyvälle taholle, mutta blogger söi mun linkkini. Ehkä se ei tykännyt kulmaväkäsistä, jotka laitoin sen ympärille. Yritetään uudestaan:
http://gbgroup.fi/