Maanviljelijät – tervetuloa Helsinkiin
Olin perjantaina keskustassa. Paikalle oli saapunut paljon muitakin muun muassa maanviljelijöitä. Viljelijät protestoivat ruoan kauppaketjun keskittymistä ja huonosti johdettuja IT-projekteja vastaan. Valituksen aiheet ovat täysin aiheellisia ja jäin miettimään, että ehkäpä Helsinkikin voisi tehdä osansa tilanteen muuttamiseksi. Kaupan keskittymisessä häviäjinä on sekä maanviljelijä että ruokansa kaupasta ostava kuluttaja.
Me kuluttajat häviämme siksi, että maksamme tuotteesta enemmän kuin muualla ja siksi, että ruoka on vanhaa jo kauppaan tullessaan. Monet kasvikset ja hedelmät maistuvat aivan erilaisilta, kun ne on poimittu kypsinä ja syödään samana päivänä. Tähän eivät nykyiset tukkuketjut pysty.
Kerrassaan surkea tilanne. Uusien kauppojen on vaikeaa ponkaista liikkeelle ilman tukkuliikettä tai hyviä kontakteja ruoan tuottajiin.
Tarvitsemme paikan, jossa ostajat voivat tavata suuren joukon tuottajia ja tutustua näiden tuotteisiin. Siis markkinan. Perinteisesti kauppapaikkojen rakentaminen on ollut nimenomaan kaupunkien rooli – siitä sana kaupunki tulee.
Unioninkadusta voi tehdä kerran kuussa toimivan lähiruokamarkkinan, jossa maanviljelijät myyvät tuotteitaan kuluttajille. Siis kadun, johon viljelijät tulevat myymään tuotteitaan suoraan kuluttajille.
Helsingin kaupungin kannattaa samalla rakentaa verkosto yrittäjistä, jotka haluavat ostaa ruokaa suoraan omaan ruokakauppaansa, ravintolaansa tai muuhun tarkoitukseen. Markkinoilla ostajat pääsevät tutustumaan useamman myyjän tuotteisiin ja voivat aloittaa neuvottelut ruoan ostamisesta. Kaupungin roolina on helpottaa sitä, että maanviljelijät ja käyttäjät pääsevät suoraan keskusteluyhteyteen keskenään. Tätä varten pitää varmistaa, että uusille toimijoille on tilaa ja käytettävää katualuetta laajennetaan jos tila ei muuten riitä.
Olkoon vaikka koko kaupunki kerran kuussa yhtä markkinaa, jos sille on kysyntää. Katutilaa riittää.
Helsinki ja helsinkiläiset ovat kypsiä muutokselle, jossa ruoka ja sen alkuperä tulee entistä vahvemmin näkyväksi osaksi kaupunkimme elämää. Meitä kaupunkilaisia kiinnostaa ruoan laatu ja monipuolisuus; ja se, että rakennetaan toimivia markkinoita.
Perinteisesti markkinoita on järjestetty toreilla, ja Unioninkadun läheltä löytyy nyt vaikka paikka nimeltä Kauppatori, missä myydään mm. kauden vihanneksia. Ellei paikka ole vielä tuttu, niin kannattaa poiketa joku päivä…
Itse en juuri toreilta ostele, valikoimat ovat heikot verrattuna marketteihinja hinnat aika rasvaiset.
Hei!
Sinä joka kommentoit että torit ovat tuottajien kauppapaikkoja voin kertoa että vähemmän siellä tuottajat itse myy tuotteitaan, sillä silloin olisi työmies talosta päivän pois. Joillakin tuottajilla se on mahdollista mutta isolla joukolla ei. Eli tori myyntikin on usein jälleenmyyntiä. REKO ryhmissä sen sijaan tuotteet tulevat suoraan tiloilta ja jakelussa myös useimmiten mukana itse tuottaja tai tilan tuotoksista hyvin perillä oleva työntekijä. Kaikenlaiset myyntitapahtumat joihin tilallinen voi tulla itse ja jotta tilallisia sinne saadaan olisi oltava korkeintaan muutaman tunnin tapahtumia. Tosin näinä aikoina on jokaisen viljelijän mietittävä myös kannattavuutta joten ennakko tilaukset takaavat että reissusta jää jotain käteenkin.
?
Eli koska toreilla on jälleenmyyjiä, ei toreilla voi tehdä perinteistä torikauppaa?
Samalla tavallahan se ”työmies” joutuu olemaan poissa työpaikaltaan ”suoramyyntitapahtumissa”…