Miksi yksityisyydensuoja on tärkeää?
Nykymuotoisen yksityisyydensuojan historia alkaa 1800-luvun lopulta, kun sanomalehdet alkoivat käyttää ihmisistä otettuja valokuvia lehdissä. Vuonna 1890 Warren ja Brandeis määrittelivät yksityisyydensuojan oikeudeksi olla yksin. Edellinen kirjoitukseni herätti keskustelua yksityisyydensuojasta, sen merkityksestä ja siitä miten sitä voidaan suojella, joten hahmottelen nyt omia näkemyksiäni aiheesta. Tavoitteenani on kirjoittaa toinen teksti siitä miten yksityisyyttä voidaan suojella.
Ihminen tarvitsee yksityisyyttä voidakseen oppia uusia asioita itsestään – voidakseen tulla omaksi itsekseen. Omien uusien puolien löytäminen vaatii sellaista tilaa, jossa asiaa voi rauhassa pohtia ja selvittää. Tästä syystä anonyymit keskustelupalstat ovat tärkeitä. Esimerkkeinä voi ottaa vaikka uskonnon uhreista, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä, vakaviin sairauksiin sairastuneista ja raskaaksi tulemisesta.
Ihminen tarvitsee yksityisyyttä ollakseen oma itsensä. Me kaikki toimimme eri tavoin silloin, kun olemme kotona yksin tai kun olemme julkisessa tilassa muiden valvovien silmien alla. Kotini on linnani sanoo sanonta. Koti on se paikka, jossa ihminen voi vetää kalsarit tai verkkarit jalkaan, maata epämääräisessä asennossa, tehdä asioita siksi että tuntuu siltä miettimättä sitä mitä muut asiasta ajattelisivat.
Ideat tarvitsevat yksityisyyttä. Jokainen olemassaolevan haastava uusi idea on alkuvaiheessa hauras ja huonosti määritelty. Tarvitaan aikaa ja mahdollisuus kehittää ajatusta ystävällisessä ympäristössä. Lisähuomautuksena vielä se, että ystävällinen ympäristö ei tarkoita kritiikin puutetta, vaan sitä että kritiikki on rakentavaa ja tähtää idean parantamiseen, eikä sen tyrmäämiseen.
Tyypillisesti minkä tahansa käytössä olevan toimintatavan, tieteellisen metodin tai ajatusrakennelman hyödyntämiseen on aikojen kuluessa kehittynyt lukuisa joukko erilaisia tapoja katsoa ja mitata parannusten hyötyjä. Nämä mittarit ovat tyypillisesti kehittyneet mittaamaan nimenomaan pieniä parannuksia olemassaolevaan järjestelmään ja vastaavasti uudet radikaalit ideat ratkovat ongelmia kokonaan uudella tavalla, jossa tällaisten mittarien hyöty on kyseenalainen.
Esimerkiksi nostan Internetin kehittämisen. Puhelinverkkojen kehittäminen oli jo 60-luvulla todella pitkällä. Tärkeimpinä mittareina oli mm. yhteyden luotettavuus, jossa oltiinkin todella korkealla tasolla (99,..% luotettavia). Jos Internetin kehittäjät olisivat joutuneet tekemään työtään tukeutuen puhelinverkkoja kehittävään tutkijayhteisöön – ja mittaamaan onnistumisiaan puhelinverkkojen mittareilla, ei mitään kehitystä olisi koskaan tapahtunut. Niillä mittareilla mitattuna Internet olisi ollut täysin turha raakile ainakin tänne 2000-luvulle asti.
Sen sijaan Internetin kehitys eli omaa elämäänsä yliopistojen tietojenkäsittelytieteen laitoksilla, jossa ei tarvinnut välittää siitä, mitä puhelinverkkoihmiset miettivät.
Pilliin puhaltajat ja journalistit tarvitsevat yksityisyyttä. Oli sitten kyseessä valtion tai yrityksen väärinkäytökset, niiden paljastaja tarvitsee yksityisyyttä voidakseen toimia.
Salaliitto tarvitsee yksityisyyttä oli tähtäimessä diktaattorin kukistaminen tai virkamiesten väärinkäytösten paljastaminen.
Viimeisenä vielä toistaiseksi heikommin ymmärretty asia. Jos valtio tietää (lähes) kaiken ihmisten sosiaalisista verkoista, sen on ehkä mahdollista estää uusien valtaapitäviä uhkaavien liikkeiden synty ennen kuin se ehtii syntyäkään. Liikkeiden avainhenkilöt on helppoa havaita sosiaalisista verkoista ja näiden elämää voidaan haitata monin tavoin yksityistä tietoa hyödyntäen. Käytännössä jokaisesta ihmisestä voidaan kirjoittaa elämäntarina, jossa ihminen on läpeensä paha, kun valitaan elämästä sopivat palat julkaistavaksi. Asiasta kiinnostuneet voivat lukea esimerkiksi Lior Jacob Strahilevitzin artikkelin A Social Networks Theory of Privacy.
Vastaavasti yksityisyyden suojissa voi tehdä myös pahaa. Moni ylläluetelluista asioista on sellainen, jolla voi tehdä myös pahaa. Salaliitto voi tähdätä laillisen demokraattisen vallan syrjäyttämiseen tai terroritekoon. Ihminen voi vuotaa valtiolle tai yritykselle tärkeitä salaisuuksia vieraalle vallalle.
Yksityisyydensuojan olemassaoloon on muitakin syitä. Kirjoita kommenttikenttään omat syysi.
Monet mielipiteenilmaukset ovat osa prosessia, eivät kiveen hakattuja ehdottomia viimeisiä sanoja. Netin keskustelukulttuurissa sekoitetaan puhutun ja kirjoitetun sanan ominaisuuksia, vaikka sähköisellä sanalla on aivan omia ominaisuuksia. Kun ihmisen yksitystietoja aletaan keräämään, mukaan tulee suunnaton määrä metatietoa ja muuta triviaalin tuntuista tietoa, joka järjesteltynä kertoo ihmisestä vaarallisen paljon. Se kertoo ihmisestä enemmän kuin ihminen itsekään tietäisi.
[…] Lausumme Ollilan työryhmän tiemaksuista. Oma suhtautumiseni on hieman ristiriitainen. Liikennejärjestelmän kannalta olisi perusteltua periä sujuvuustaksaa, joka varmistaa sen että kadut saadaan tehokkaaseen käyttöön (ruuhka paradoksaalisesti laskee kadun välityskykyä). Toisaalta autoilijat sankoin joukoin vastustavat ehdotusta, jonka ensisijainen tavoite on tehdä autoilusta nopeampaa ja mukavampaa. Yksityisyydensuojasta olen kirjoittanut aiemminkin (esim. täällä ja täällä). […]