Pasilankadun liikennesuunnitelma: esteettömyys ja ratikoiden nopeus
Kaupunkisuunnittelulautakunnassa käsitellään huomenna Pasilankadun liikennesuunnitelmaa. Siinä raitiovaunu ja bussi siirretään kulkemaan yhteisillä kaistoilla kadun keskellä. Ratkaisussa on useita ongelmia, joita ei ole lainkaan huomioitu.

Pasilankadun liikennesuunnitelma. Raitiovaunu tulee ylhäältä Pasilansiltaa pitkin ja jatkaa Länsi-Pasilan kierrokselle.
Ensinnäkin yhteinen pysäkki ei ole esteetön siksi, että matalalattiabussi on selvästi matalampi kuin raitiovaunu. Tämä tarkoittaa sitä, että pyörätuolilla kulkeva henkilö ei voi nousta pysäkiltä raitiovaunuun ilman apua. Helsinki on käyttänyt tämän vuosituhannen esteettömien raitiovaunujen hankkimiseen – ja yhteispysäkeillä tuhotaan suuri osa siitä hyödystä, joka näistä saadaan. Liikkuminen on perusoikeus ja kaupunki on sitoutunut edistämään esteettömyyttä.

Kuten kuvasta näkyy, bussin ja ratikan yhteispysäkki ei ole esteetön. (Kuva Hannu Oskala)
Toisekseen suunnitelmassa ilmeisesti jää autoille mahdollisuus kääntyä vasemmalle raitiovaunukiskojen yli Maistraatinporttiin. HSL:n tekemässä linjojen 2, 3, 7 kehittämissuunnitelmassa todettiin tällaisista kääntymisistä seuraavaa:
Tämän työn aikana havaittiin, että hyvin usein autoilija ei ymmärrä vasemmalle kääntyessään, että takaa vasemmalta saattaa olla tulossa suoraan menevä raitiovaunu. Vasemmalle kääntyessään autoilijan huomio on usein kiinnittynyt vastaan tulevaan liikenteeseen
On myös hyvin tyypillistä, että kääntyvä autoilija jää seisomaan keskelle raitiovaunukaistaa odottamaan, että vastaantulevia autoja ei ole. Tällaisista risteyksistä pitää siis pyrkiä eroon siksi, että ne ovat vaarallisia onnettomuuspaikkoja.
Mäkelänkadulla Kumpulantien ja Suvannontien välillä onnettomuudet ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta raitiovaunun eteen kääntymisiä, kun ajoneuvo kääntyy vasemmalle Mäkelänkadun poikkikaduille.
Lisäksi ratkaisu hidastaa raitiovaunuliikennettä, kun pysäkkiaikatauluihin joudutaan varaamaan aikaa satunnaisia viivytyksiä varten.
Kaupunki on strategiassaan linjannut, että raitiovaunuliikennettä tulee nopeuttaa, eikä hidastaa. Kaupunki on linjannut, että joukkoliikenteessä tulee edistää myös pyörätuolissa liikkuvien mahdollisuutta liikkua. Siksi tällaisia esteettömyyttä ja raitiovaunuliikennettä heikentäviä ratkaisuja ei tule ottaa käyttöön.
Matalabussien sisäänkäyntikorkeus on hydraulisesti säädettävissä. Pahimman esteettömyysongelman Helsingissä muodostaa kertalipun hinta 2,5 eur, Pariisissa se on 1,2.
Matkakortilla ostettu arvolippu raitiovaunuun maksaa 1,46 euroa ja muuten 1,95 euroa. Ei kai liikkumisenkaan aivan ilmaista tarvitse olla?
Pariisissa kertalippu maksaa 1,70e.
Kertalippu maksaa nykyisin jo 3 e. Ei sillä tavalla houkutella uusia asiakkaita joukkoliikenteeseen. Eikä saada uusista satunnaisista asiakkaista vakioasiakkaita.