Vuonna 2012 julkaistun Seuraavat 400 000 helsinkiläistä kirjan seuraava luku Länsimuuri. Tässä tekstissä Otso Kivekäs kirjoittaa siitä miksi moottoritiet tulevat nykyään niin lähelle keskustaa ja miksi Länsiväylä pitää muuttaa kaduksi. Länsiväylä valikoitui meidän bulevardeja kannattavien kohteeksi erityisesti siksi, että se tulee kaikista lähimmäksi keskustaa, mutta myös siksi, että se oli kaikista haastavin bulevardiksi muutettavista kohteista.

Viidessä vuodessa on tapahtunut paljon. Olemme saaneet uuden yleiskaavan, jossa kehä I sisäpuolella olevat motarit muutetaan kaduiksi ja niiden varteen rakennetaan asuntoja noin sadalle tuhannelle asukkaalle. Nyt keskustellaan siitä missä järjestyksessä ja kuinka nopeasti bulevardeja rakennetaan.

Asennemuutos on ollut nopea. Vielä viisi vuotta sitten näitä pidettiin utopiana. Nyt Helsinki niittää maailmalla mainetta kaupunkikehityksen esikuvana.

SEURAAVAT 400 000 HELSINKILÄISTÄ ON SYKSYLLÄ 2012 MINUN, OTSO KIVEKKÄÄN, OSMO SOININVAARAN JA MARI HOLOPAISEN JULKAISEMA PAMFLETTI SIITÄ, MITEN HELSINKIÄ TULISI KEHITTÄÄ. ALLA KIRJAN SEURAAVA LUKU ON Otso kivekkään ”Länsimuuri ”. HYVIÄ LUKUHETKIÄ.

Seuraavat 400 000 helsinkiläistä
Länsimuuri
Otso Kivekäs
Lokakuussa 2012

Vuonna 1968 julkaistiin Smith-Polvisen liikennesuunnitelma. Siinä keskustaa halkoivat moottoritiet, jotka tekisivät (auto)liikenteestä sujuvaa, mutta olisivat samalla tuhonneet koko keskustan. Kaupunginvaltuusto hylkäsi suunnitelman, ja onkin epäilty, että moottoritieverkosto oli pelkkä olkinukke, kauhukuva, jolla valtuusto saatiin hyväksymään metropäätös.

Suunnitelmaa katsoessa on helppo ymmärtää, miksi moottoritiet keskellä kaupunkia ovat järjettömiä. Liittymät peittävät koko Ruoholahden, Töölönlahden ja Kruununhaan edustan merialueen. Kaistojen tieltä on purettu kokonaiset korttelirivit Kruununhaasta ja Punavuoresta. Voi vain kuvitella, mitä talojen purkaminen motarin tieltä olisi tehnyt keskikaupungin toimivuudelle ja ympäristön miellyttävyydelle.

Smith-Polvisen suunnitelma hylättiin, mutta ensimmäinen keskustaan tulevista moottoriteistä oli jo avattu vuonna 1965.,Länsiväylä. Vaikka sen Itäväylään ja Hämeenlinnanväylään yhdistävät osuudet jäivät rakentamatta, seisoo se yhä 60-luvun paikallaan monumenttina uskolle kuinka henkilöauto ratkaisee kaikki kaupunkien ongelmat. Ei se ratkaissut.

Esimerkkiä voi katsoa vaikka Porkkalankadun sillan seudulta. Kaupungin sisällä moottoritie ei enää merkitse sujuvaa liikennettä, vaan se on paikallisen liikenteen este. Moottoritie Punavuoren halki on ilmeisen huono idea. Mutta moottoritie Lauttasaren halki ei itse asiassa ole sen parempi.

1800-luvun Helsinki loppui ratakuiluun Kampin pohjoisrajalla. Siitä pohjoiseen alkoivat laidunmaat ja avoimet kalliot. Toiseen maailmansotaan mennessä kaupunki jatkui jo Meilahteen. Nyt on tullut aika herätä siihen, että tiivistä kantakaupunkia täytyy taas laajentaa.

 

Jotta kaupunkia saataisiin lisää, Länsiväylä on purettava ja korvattava kadulla, jonka ympärillä kaupunki laajenee länteen. Idea ei ole uusi tai omaperäinen. Moottoriteitä on purettu kaupunkirakenteen tieltä muun muassa New Yorkissa, Soulissa ja San Franciscossa.

Vielä 60-luvulla kaupungin raja oli Mechelininkadulla. Siitä länteen loistivat vain laitakaupungin valot. Siksi moottoritien rakentaminen Ruoholahteen oli tuolloin järkevää. Myös Helsingin satamat Jätkäsaaressa ja Hernesaaressa tarvitsisivat moottoritietä merkittävään määrään tavarakuljetuksia. Nyt tilanne on toinen. Satama on siirtynyt Vuosaa- reen ja tiivis kaupunkirakenne ulottuu Ruoholahteen asti, josta on viimeisen 20 vuoden aika kasvanut oikea kaupunginosa, jossa on 3000 asukasta ja 10 000 työpaikkaa. On aika muuttaa Länsiväylä kaduksi ja antaa kaupungin kasvaa länteen.

Pelkkä kulttuurihistoriallinen tarkastelu ei tietenkään vielä perustele, että Länsiväylälle pitäisi tehdä jotain. Tämä oli vasta johdanto.

From Länsiväylä to Länsibulevardi

Arkkitehti Carlos Lamuela teki diplomityönsä TKK:lla länsiväylän muuttamisesta kaduksi. Moottoritien leveys on noin 100 metriä, ja melualueilla sen vieressä on hankala rakentaa. Hidasliikkeisempi katu vetää samat autot alle 50 metrin leveydeltä, ja viereen voi paljon paremmin rakentaa, koska melu on vähäisempi ja saasteongelmatkin voidaan hallita.

Diplomityön hahmotelmassa Länsiväylän ja Karhusaarentien viemälle maalle Ruoholahdesta Kehä ykköselle mahtuu 16 000 asukasta ja 10 000 työpaikkaa. Teiden kapasiteetti ei laske, mutta nopeus ainakin ruuhkan ulkopuolella hidastuu. Kun asunnot rakennetaan lähemmäs, tarve automatkoihin vähenee ja matkat lyhenevät. Lähemmäs sijoittuvan asutuksen liikennetarvetta vähentävä vaikutus kuitenkin luultavasti kumoaa tämän hidastuksen vaikutuksen. Siksi kokonaisuudessaan liikenne sujuu luultavasti paremmin. 

Kaupunginosittain rakennusoikeus jakautuu seuraavasti:

• Ruoholahti 94500 k-m2
• Lauttasaari 229000 k-m2
• Koivusaari & Hanasaari 125500 k-m2
• Keilaniemi 292000 k-m2

Erityisesti Ruoholahti ja Keilaniemi ovat haluttua rakennusmaata, ja Lauttasaaressakin rakennusoikeusneliön hinta on kiinteistöviraston mukaan 900-1300 euroa. Nopeasti laskien alueella olisi vajaan miljardin euron arvosta rakennusoikeutta, eli rahasta moottoritien muuttaminen tuskin jäisi kiinni.

Kaupunkisuunnitteluviraston suunnitelmat

Kaupunkisuunnitteluvirasto (KSV) on tehnyt alustavia tutkimuksia siitä, kuinka moottoriteiden muuttaminen kaduiksi mahdollistaisi kaupungin kasvun. Asiaa on esitelty myös Helsingin Sanomissa.

Kehä ykköselle ja sen sisäpuolisille moottoriteille mahtuisi tutkimusten mukaan noin 150 000 asukasta ja 100 000 työpaikkaa. Vertailun vuoksi, Kalasatamaan ja Länsisatamaan mahtuu yhteensä 50 000 asukasta. Luvut ovat tietenkin hyvin alustavia, ja KSV onkin aloittamassa ensi vuonna varsinaisen selvityksen, miten liikennealueet voitaisiin muuttaa rakennuskäyttöön.

Asian ydin on, missä asuvat ne 400 000 asukasta, jotka muuttavat Helsingin seudulle seuraavan 30 vuoden aikana. Jos heidät asutetaan pitkin kehyskuntien peltoja, räjähtää autoliikenteen määrä käsiin, eikä liikenneverkko toimi enää lainkaan. Uusista asukkaista valtaosa on pakko päästää Kehä ykkösen sisäpuolelle, jotta kaupunki toimisi ollenkaan. Helpoimmin tämä onnistuu muuttamalla motarit kaduiksi. Muita ratkaisuja sopii esittää.