Suuri raitiolinjastouudistus: Munkkiniemi – Paavalinkirkko
HSL suunnittelee raitiolinjaston uudistamista. Työssä on tavoitteena selvittää, miten linjastoa voitaisiin parantaa nykytilanteeseen nähden vain pienillä muutoksilla ratikkarataan. Tällä hetkellä linjastosta on tehty kolme vaihtoehtoa, jotka löytyvät täältä.
Esitän tässä tekstissä muutamia huomioita siitä, miten ratikkalinjastoa olisi mahdollista kehittää juuri nyt pienellä vaivalla, eli rakentamalla Reijolankadulle ja Pasilankadulle muutaman sataa metriä kiskoja.
Reijolankadun ja Pasilankadun kiskot ovat mukana HSL:n ratikkasuunnitelmassa. Niiden avulla voidaan tehdä uusi poikittainen yhteys Munkkiniemen, Pasilan ja Sörnäisten välille esimerkiksi näin. Saman tyyppinen linjaus löytyy HSL:n vaihtoehdosta B (linja 3) (se kulkee alustavassa luonnoksessa Viipurinkadun kautta).
Poikittaislinja Munkkiniemestä Paavalinkirkolle. Uusia kiskoja tarvitaan Reijolankadulle (n. 250m) ja Pasilankadulle (n. 300m).
Munkkiniemi – Paavalinkirkko tarjoaa korvaa tulevan jokeri 0:n Pasilan ja Munkkiniemen välillä. Samalla voidaan yhdistää bussilinjat 58 ja 59, jolloin itä-Helsingistä saadaan tiheästi liikennöivä linja Herttoniemestä Pasilan kautta Pajamäkeen.
58 ja 59 yhdistämisen jälkeen Pajamäki – Pasila – Herttoniemi -reittiä kulkee tiheästi liikennöivä diagonaalilinja.
Ehdotettu poikittaislinjojen uudistamisen avulla voidaan
- parantaa Munkkiniemi – Pasila – Sörnäinen -väliillä poikittaisliikenteen laatua laadukkaalla raideyhteydellä
- parantaa merkittävästi Ilmalan työpaikka-alueen saavutettavuutta sekä idästä että lännestä
- toteuttaa välittömästi Munkkivuoren raitiotie ehdotetun raitiolinjan jatkeena- ja keskustalinja heti, kun Topeliuksenkadun raitiotie valmistuu
- Linja voidaan jatkaa Kalasatamaan jatkamalla kiskoja esimerkiksi Teollisuuskatua tai Aleksis Kiven katua pitkin. Harjun/Vallilan suunnasta tarvitaan joka tapauksessa raiteet Kalasatamaan, joten linja on hyvä tapa varautua siihen. Linjaus mahdollistaa myös pidemmällä aikavälillä koko jokeri 0:n toteuttamisen raitiotienä.
- Haittapuolena yhteydet Sörnäisten itäpuolelta Meilahteen ja Munkkiniemeen muuttuvat vaihdollisiksi. Vaihtoehtoina on joko metro Sörnäisiin + ratikka tai 58/59 Pasilaan + ratikka.
Jos halutaan poikittaislinja Paavalin kirkolta Munkkiniemeen, se kannattaisi tietenkin vetää entisiä 8 ratikan kiskoja pitkin Sturenkadulla. Kalasatameasta pitäisi olla toinen poikittaislinja, mutta näiden molempien ei välttämättä tarvitse kulkea Pasilan kautta. vaihto metrosta ratikkaan pitäisi järjestää sujuvammaksi kuin mitä on nykyinen vaihto Sörnäisissä.
Oikeastaan tässä on tärkeämpää saada yhteys Munkkiniemestä Pasilan kautta Kurviin. Näin kyseistä ratikkaa voivat käyttää myös idästä metrolla tulevat.
Mun mielestäni olisi yhtä tärkeää kyllä saada yhteys Pasilasta Kumpulan kampukselle, eli ikään kuin Tiedelinjan ratikoinnin ensimmäinen vaihe, juurikin Sturenkadun rataa hyödyntämällä. Aiheesta on tehty esiselvitys (http://www.hel.fi/static/public/hela/Helsingin_kaupungin_HKL-liikelaitoksen_johtokunta/Suomi/Esitys/2009/HKL_2009-05-28_HKLjk_11_El/705819D6-435F-479D-B970-F115597C6345/9suy2_LIITE2__Rv5_esisuunnitelma.pdf), jossa vuorovälinä käytettiin 10 minuuttia ja synkronointia A-juniin, seiskan korvaava linja voi toki kulkea Munkkiniemestä Pasilan kautta Kurviin, ja jos sekin kulkisi 10 min välein, linjojen yhteisellä osuudella voisi olla 5 min vuoroväli. Lisäksi tietysti ysiratikka Ilmalasta ja Hakaniemen kautta, jonka voisi vielä nivoa tähän kokonaisuuteen nätisti.
Hyviä vaihtoehtoja voi olla monta. Liikenne ja rakentaminen pitäisi suunnitella yhtenä kokonaisuutena. Nuoret arkkitehdit ja muut suunnittelijat luovat fantastisia visioita siitä unelmakaupungista, joka Helsingistä voi tulla. Kannattaisiko kuunnella heitä ja keskustella koko kaupunki yhdessä siitä, mitä haluamme?
Mikä muu maailman pääkaupungeista kukoistaa aidon luonnon vihersormien välissä? Tämä meille säästetty perintö voi tehdä Helsingistä kautta maailman ihaillun kokonaistaideteoksen, jossa tiiviit ihmiskeot vuorottelevat metsän kanssa – joka on kaikilla kävelymatkan päässä, kuten kulttuuri ja arkipalvelutkin.
En sinänsä vastusta lähimetsiä tai vihersormia, mutta olisin nyt hieman taipuvainen kyynisyyteen tuon kaupunkiunelman kanssa. Mikä tuossa maalaamassasi visiossa on erilaista kuin 50-70 -luvuilla rakennettujen metsälähiöiden perusteluissa. Kyllähän niissä edelleen monet asuvat mielellään, mutta vähintään yhtä moni ei.
On monia syitä siihen, miksi lähiöidea epäonnistui, mm. yhteiskunnan autoistuminen, joka söi kävelyetäisyydellä olleiden ostareiden kilpailukyvyn. Nämä syyt eivät oikeastaan ole kadonneet minnekään, joten ”ihmiskekojen” benchmarkkausta tulisi harrastaa siellä, missä ne ovat yhä haluttuja asuinpaikkoja, kuten yhtenäisessä kantakaupungissa.
Mitä viheralueisiin tulee, kuuntelisin asiassa ensisijaisesti biologeja, jotta kaupunkiekosysteemi ja ekologiset yhteydet saataisiin jonkinlaiseen tasapainoon. Sen jälkeen näreet saisivat antaa tietä urbaanin kaupungin rakentamiselle. Sillä niin absurdilta kuin se kuulostaakin, tutkimusten perusteella niin kivikaupungissa kuin pellon reunalla asuvat kokevat asuvansa ”luonnonläheisesti”. Kaupungissa käsite vain tulkitaan eri tavalla. Luontoahan ei oikeasti pääse pakoon, niin kuin viimeaikainen kettu-uutisointi paljastaa 🙂
Mikä siinä on niin pyhää, ettei saada kunnon poikittaisyhteyttä Kumpulasta ja Paavalin kirkolta länteen? Kaikki tähän astisista vaihtoehdoista ovat vaikuttaneet sub-optimaalisilta siihen 506 bussin oikaisuun verrattuna. Mikä ihme siinä on, että vihreiden pitää olla näin räikeän subjektiivisia – heti kun jokin asia menee liian läheltä omaa pihaa, sitä pitää vastustaa, vaikka se olisi selvästi vihreä ja joukkoliikennevälineiden kannalta hyvä vaihtoehto.
Nämä ovat nyt kaksi erilaista asiaa. Tässä käsittelin sitä, mitä voidaan toteuttaa siten että uudet linjat aloittavat vaikka ensi syksynä tai viimeistään 2015.
Vallilanlaaksoon on toivottavasti tulossa ratikalle raiteet mahdollisimman pian. Sen aikaansaaminen vaatii kuitenkin vähintään asemakaavan muutoksen ja mahdollisesti yleiskaavan muutoksen. Se joukkoliikennekatu kaatui siihen, että ELY-keskus olisi valittanut siitä, että katuehdotus oli yleiskaavan vastainen ja kaava olisi kaatunut oikeudessa.
Toivon kovasti, että virasto saa pian aikaan ehdotuksen siitä, että Vallilanlaaksoon tehdään raiteet, niin päästään päättämään asiasta.
Jos Särelä olisi piirtänyt karttaharjoituksensa raitiolinjan jatkumaan Pasilasta Mäkelänkadun ja Sturenkadun kautta Paavalin kirkolle ja Arabiaan, hänen ei tarvitsisi haikailla joukkoliikenneväylän rakentamista Kumpulanlaakson viheralueen läpi.