Tutkimustulos: tarvitaan lisää kaupunkia Helsinkiin
Sosiologi Jukka Matias Tuominen on tehnyt gradun Helsingin seudun asumistyytyväisyydestä. Tutkimus on kattavin kyselytutkimus ihmisten asumispreferensseistä Helsingin seudulla.
Tässä muutama avaintulos.
Joka tapauksessa esimerkiksi tässä tutkimuksessa käytettävän KatuMetro-kyselyn mukaan lähes 70 prosenttia Helsingin seudulla asuvista asuisi mieluiten pientalossa, ja noin puolet esi- kaupunkialueella tai lähiössä. Kaupungin keskustaa pitää taas mieluisimpana asuinpaikkana vajaa neljännes Helsingin seutulaisista sekä maaseututaajamaa vajaa viidennes. (s. 18)
”Keskustaa pitää mieluisimpana asuinpaikkana vajaa neljännes Helsingin seutulaisista”. Kun seudun väestö on noin 1,4 miljoonaa asukasta, niin näitä keskustaan haluavia on nyt noin 350 000.
Jostain syystä kirjoittaja ei kuitenkaan huomaa eroa keskustaan haluavien määrän ja kantakaupunkiin asumaan mahtuvien välillä. Kantakaupunkiin mahtuu nykyisellään asumaan noin 150 000 asukasta ja uudet satama-alueetkin tarjoavat mahdollisuuden vain joillekin kymmenille tuhansille.
Lisää tiivistä asutusta siis kaivataan ja paljon, että myös tuolle neljännekselle seudun väestöstä saadaan asunnot. Pientaloja Helsinkiin voidaan rakentaa paljon lisää, kunhan vain annetaan lupa nykyisille pientalotonttien omistajille rakentaa lisää.
Tätä taustaa varten ei ole myöskään ihme, että kantakaupungissa asuvat ovat tyytymättömämpiä asuntoihinsa ja asuinympäristöönsä, kuten Helsingin Sanomat uutisoi. Hyvästä tiiviistä kaupunkiympäristöstä on niin kova pula, että ihmiset joutuvat tinkimään niin asuntojen koossa kuin asunnon viihtyvyydestäkin.
Tutkimukseen liittyvässä kyselyssä ei kysytty yhtään kysymystä siitä kuinka tyytyväinen ihminen on päivittäin tehtäviin matkoihin (mm. työ-, opiskelu-, kauppa- ja harrastusmatkat) eikä se siis pureudu siihen asumispreferenssien tärkeimpään valintakysymykseen, joka useimmille tulee vastaan: tinginkö asuinympäristön ja asunnon laadusta ja saan vastineeksi päivittäin aikaa – vai kulutanko enemmän aikaa liikkumiseen ja saan vastineeksi enemmän tilaa. Tästä aiheesta olisi hyvä tehdä jatkotutkimusta, jotta saamme parempaa tietoa ihmisten asumispreferensseistä.
Ei kai tiivis jossain ole kaupungin keskustaa jos ei se ole keskustassa?
”Kaupungin keskustaa pitää taas mieluisimpana asuinpaikkana” vs. ”Lisää tiivistä asutusta siis kaivataan”. Tätä ei ole huumassa sisäistetty, että jotta keskustaa saadaan lisää, pitäisi tiivistä rakentaa siihen missä keskusta nyt loppuu, ei 6-9 km päähän. Nykyasukkaiden omistusoikeus vaan ikävästi häiritsee vaikka Ruskeasuon, Kivihaan tai Vallilan, Kumpulan muuttamista kantakaupungin laajentumaksi (nyk. ”esikaupunki”, ei ”kantakaupunki”. Ja RKY- ja suojelumerkinnät yms.
Ehdottomasti tiivistä keskustaa pitää rakentaa lisää sinne, missä keskusta nyt loppuu. Ja kantakaupunkia lisää sinne, missä kantakaupunki nyt loppuu. Siksi kantakaupunkia pitää täydennysrakentaa ja bulevardit toteuttaa. Molemmista löytyy rutkasti rakennettavaa ja juuri sellaista, mitä kaupunkilaiset kaipaavat.