Urbaani onni -tutkimuksen satoa
pääkaupunkiseudulla on sen mukaan löydettävissä ihanteellinen tiiviystaso (n. 100 as/ha) jossa elinympäristön koettu laatu on korkeimmillaan sen kaikilla eri osa-alueilla (ulkoinen ilme, tunnelma sekä sosiaalinen ja toiminnallinen laatu). Urbaani onni
Helsingin seutu tarvitsee lisää tiiviisti rakennettua kaupunkia
Edit: luku on siis 100 asuntoa/ha, ei 100 asukasta/ha.
Joo Helsinki on kyllä aika optimaalinen, mutta kyllä sitä kuitenkin joskus tuppaa kaipaamaan maaseudun rauhaan.
Tuo luku on itse asiassa asuntoa per hehtaari, ei asukasta (ks. linkkaamasi artikkeli, sivu 11). En osaa lonkalta nyt sanoa asukasmääriä per asunto eri alueilla, mutta jossain 1 ja 2 välillä keskiarvot kai liikkuvat, omakotitaloissa varmaan 2 ja 3 välillä.
aluetiheydeksi muutetut käyrät (sama sivu) näyttävät mielenkiintoisesti, kuinka suurin koettu laatu on 0,75 – 1,0 aluetehokkuudella. Siitä ylöspäin koettu laatu laskee lievästi, mutta vain lievästi1,75:een asti, joka on ylin tutkittu. Sen sijaan 0,75 alapuolelle mentäessä koettu laatu romahtaa jyrkästi, ja 0,25-0,5 tehokkuus on kaikkein surkein.
Tietysti tutkimus perustuu vain muutamiin alueisiin. Erityisesti tiiviitä alueita on vain kaksi: Töölö ja Kallio. Kallio on hiukan tiiviimpi, ja Töölön koettu laatu hiukan suurempi. Jos mukana olisi ollut vaikkapa Krunikka, Punavuori ja Pasila, tulos olisi voinut olla toisinkin päin.
Ja vastaavasti lähiötehoisten alueiden saamat huonot pisteet johtunevat siitä, että tulokset perustuvat lähiöihin. Mutta lähiöitähän sillä tiiviydellä rakennetut alueet ovat.
Yksi vaihtoehto, joka selittäisi tuloksen on se, että lähiöissä asuu merkittävästi ihmisiä, jotka haluaisivat asua tiiviisti rakennetussa kaupungissa, mutta joille ei riitä asuntoja tiiviistä alueesta. Keskustassa sen sijaan asuu vain niitä, jotka haluavat asua siellä.
Loppupäätelmä on siis se, että Helsingissä on liian vähän kaupunkia ja liikaa väljästi rakennettuja lähiöitä.
Yksittäisinä mittareina sekä aluetehokkuus että asuntotiheys ovat hankalia mittareita, varsinkin tutkittujen alueiden kohdalla, sillä Kalliossa asunnot ovat varsin pieniä verrattuna esimerkiksi Töölöön. Mittareihin tulisi ottaa täten myös asuinneliöt per asukas. Suomessahan 100as/ha päästään jo aluetehokkuudella 0,40 (http://www.tkk.fi/Yksikot/YKS/fin/opetus/tyokalut/mitoitus/tehokuusluvut.htm), sillä Suomessa asunnot ovat varsin pieniä, Helsingin keskiarvo 34m2/henk, 1.85henk/as.
Anonyymi, minä sain noilla antamillasi Helsingin luvuilla laskettua, että sataa asuntoa per hehtaari varten tarvitaan aluetehokkuus 0,7, kun rappuihinkin ym. varataan 10% kerrosalasta.
Siis jos oletettaisiin, että kaikki rakentaminen olisi pelkästään asuntoja, mitä se ei tiiviillä alueilla tietenkään koskaan ole.
Kun Kytän käyrissä huiput osuvat 100 asuntoa/ha ja aluetehokkuus 0,75-1 kohdille, niin kyllä ne noilla luvuilla ovat siis aika kohdakkain. Tietysti alueelliset erot asuntokannassa tekevät noista yhteismitattomia. Esimerkiksi töölön isommat asunnot tekevät siitä kalliota väljemmän as/ha mittarilla, vaikka e-luvulla se on paljon lähempänä, ehkä jopa yhtä tiivis (?)
Laskeskelin taannoin excelissä noita Helsingin kaupunginosien rakennustehokkuuksia. Noita asuntokokoja en valitettavasti ole laskenu.
Etu-Töölön tehokkuusluku on melko tarkasti 1, Taka-Töölön 0,68…painotettuna keskiarvona: e=0,8.
Asukastiheys 8828.
työpaikat: 17636
Asukkaat: 27458
Kallion peruspiiri: e=0,9 asukastiheys: 9121
työpaikat: 23703
Asukkaat: 25083
Eli mielestäni yllättävän pienet erot.
Suurimmat tehokkuudet löytyvät
Kampista: e=2
Tilastoissa kuitenkin vaikuttaa suuret puistoalueet jotka sinänsä kuuluvat tiettyyn kaupunginosaan mutta on ”kaikkien käytössä”. Valitettavasti viheralueiden osuudet on saatavilla vain peruspiireittäin, joten tarkempi tarkastelu on vaikeaa.