Uudenvuodenlupaukset ovat tarinoita, joita kerromme itsellemme
Päätin aloittaa päivittäisen meditaatiotavan aloittaen pienestä muutaman minuutin meditaatiosta ratikkamatkalla ja rakentaen kestävyyttä pikku hiljaa vuoden aikana.
Meditaatio on mindfulnessin muodossa minulle vanhastaan tuttu. Harjoitin sitä aktiivisesti aiemmassa työpaikassani väitöskirjaa tehdessäni. Sittemmin tapa tallottiin ruuhkavuosien jalkoihin.
Mindfulnessin keskeinen ajatus on se, että aktiivisesti opettelee itse ohjaamaan omaa huomiotaan ja omaa toimintaansa sen sijaan, että välittömästi reagoisi ympäristön tuottamiin ärsykkeisiin. Tällaisesta taidosta on erittäin paljon hyötyä niin elämää täynnä olevassa lapsiperheessä kuin jatkuvasti keskeytyksiä tuovassa työelämässä. Voipa siitä olla apua siinäkin, että osaa paremmin käyttää sosiaalista mediaa työkaluna silloin, kun itse haluaa, eikä silloin kun Facebookin tai Twitterin punainen numerovalo kutsuu.
Osaan jo kuvitella mielessäni sen uuden minän, joka ei reagoi ympäristöstä tuleviin ärsykkeisiin vaan aktiivisesti päättää mitä asian suhteen tekee – ja tässä on juuri keskeinen vaara uuden tavan rakentamisessa. Sillä kuvitelmalla ei nimittäin ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Se on vain kaunis tarina. Ei muuta.
Todellisuus on paljon karumpi. Yhtenä päivänä ajatukseni ovat selkeitä ja meditoiminen helppoa. Toisena mikään ei saa aivoja rauhoittumaan ja meditoiminen on tuskallisen vaikeaa; äksyynnyn ihan turhaan sosiaalisessa mediassa ja annan keskusteluiden vetää minut mukaan asioihin, joihin en voi vaikuttaa.
Tämä ongelma on yleinen ja koskee meitä kaikkia. Mielemme rakentaa helposti ja luontevasti tarinan siitä helposta ja ihanasta tulevaisuudesta, joka meitä odottaa, kun olemme kovassa kunnossa, tai osaamme puhua uutta kieltä.
Into muutoksen tekemiseen ja ylläpitämiseen lopahtaa, kun todellisuus ei vastaa mielen kelaa.
Siksi oma uudenvuodenlupaukseni on tarkastella omaa ajatteluani muutosprosesseista ja yrittää tuoda siihen realismia mukaan. Muutokset ovat vaikeita eivätkä ne tapahdu kädenkäänteessä. Työ omien tavoitteiden saavuttamiseksi ei aina ole kivaa, eikä palkkiota tule joka kerta.