Vaaliohjelma: Kruunuvuorenselälle ratikkasilta
Kruunuvuorenselän ratikkasilta on välttämätön nyt, kun Helsingin metrossa on päätetty siirtyä lyhyisiin laitureihin ja sitä myötä alempaan kapasiteettiin. Metroliityntä ei enää ole vaihtoehto sillan rakentamiselle, vaan vaihtoehtona on Itäväylän merkittävästi pahempi ruuhkautuminen, kun kasvanut asukasmäärä ei mahdu metroon ja autosta tulee ainoa toimiva vaihtoehto liikkua.
”Pidin eilen valtuustossa lyhyen puheen Kruunuvuorenrannan kaavasta ja kehuin, kuinka hienoa aluetta sinne ollaan tekemässä. Puheeni lopussa sanoin, että kaikki tämä hienous voi toteutua vain, jos suunniteltu ratikkasilta toteutuu. Kantakaupunkimaisesti rakennettu lähiö Korson etäisyydellä keskustasta ei toimi mitenkään. Niin kauas keskustasta ei kannata rakentaa kuin pientaloja. Tällöin kokoomuksen etupenkistä protestoitiin voimakkailla välihuudoilla. Tämä antoi syytä vakavaan huoleen.
Kun kävin tätä ihmettelemässä, vastaus oli, että silta on liian kallis. Liityntäbussi Herttoniemen metroasemalle saa riittää. Tai jos silta tehdään, se pitää kokoomuksen mukaan tehdä myös henkilöautoille.” Osmo Soininvaara
Tässäkin taidetaan Kokoomuksessa mennä ideologia edellä – kyse ei ole rahasta tai laadusta, vaan kyse on periaatteesta, kuten naapurikaupunginkin Kokoomuksessa.
Tarkastellaan ensin hieman geometrisia faktoja.
Kruunuvuorenranta sijaitsee samalla etäisyydellä Helsingin keskustasta kuin Lauttasaari, Munkkiniemi, Ruskeasuo, Länsi-Pasila, Käpylä, Kumpula, Toukola ja Arabianranta. Jos Kruunuvuorenselän silta toteutetaan, tulee alueen vetovoima kilpailemaan nykyisen ratikkaverkkomme alueiden kanssa – vahvalla merellisellä ulottuvuudella höystettynä.
Ratikalla Laajasalosta ja Kruunuvuorenrannasta on suora yhteys Helsingin keskustaan, Kalasatamaan, Töölöön, Meilahteen, Ruskeasuohon ja Pikku-Huopalahteen. Kun Vallilanlaakson raitiotie rakennetaan, voidaan Laajasalosta ajaa toinen linja Kalasataman, Kumpulan ja Pasilan kautta Meilahteen ja Munkkiniemeen. Kaksi ratikkalinjaa ja lähes koko kantakaupunki on vaihdottoman ja nopean yhteyden päässä laajasalolaisille.
Jos taas siltaa ei rakenneta, kaikki matkat keskustaan, läntiseen Helsinkiin ja Espooseen tulevat olemaan vähintään yhden metrovaihdon päässä, useimmiten kahden vaihdon. Meidän ei tarvitse arvailla minkälaista aluetta näin rakennetaan. Saaren itäreunalla olevan Yliskylän hintataso vertautuu nimenomaan itäisen Helsingin lähiöihin, eikä kantakaupunkiin. Jos Kruunuvuorenselän siltaa ei rakenneta, tulee Kruunuvuorenranta olemaan yksi huonosti saavutettava lähiö muiden itä-helsinkiläisten lähiöiden joukossa.
Kruunuvuorenrannan todellinen etäisyys Helsingin keskustasta ilman ratikkasiltaa
Kumman sinä haluaisit Kruunuvuorenrannasta?
Taloudesta haluaisin vielä sanoa sen verran, että tonttien hinnat ovat selvästi korkeampia ratikkavyöhykkeellä kuin kaukana keskustasta. Kaupunki siis voi saada merkittävän osan sillan kustannuksista takaisin maan arvon nousulla. Mutta nämä rahat saadaan vain, jos sitovat päätökset tehdään nyt – ennen kuin tontit luovutetaan tuleville asukkaille.
Kruunuvuorenselän ratikkasilta kulkee Kruununhaasta Kalasatamaan ja Korkeasaaren kautta Kruunuvuorenrantaan (Lähde HS)
Lisäksi lähellä keskustaa ratikkavyöhykkeellä oleva kaupunginosa houkuttelee Helsinkiin niitä kuuluisia parempia veronmaksajia. 10000 asukasta ratikkavyöhykkeellä maksaa noin 9 miljoonaa euroa enemmän kunnallisveroja kuin 10000 asukasta metron liityntävyöhykkeellä. Jostain syystä hyvät veronmaksajat eivät kiinnosta Kokoomusta. Osaisiko joku kertoa minulle miksi?
Siksi nyt on kiire toimia kuten Osmo Soininvaara ehdottaa:
Minun ratkaisuni olisi tehdä Kruunuvuorenrannasta kaupungin liikelaitos. Liikelaitokselle siirrettäisiin kaupungin maaomaisuus Kruunuvuorenrannassa. Liikelaitos rahoittaisi lainalla sekä sillan, että alueen infrastruktuurin ja palvelurakentamisen. Lainan se maksaisi pois joko maanmyyntituloilla tai maan vuokratuotolla, jolloin lainaa tietysti tarvittaisiin kymmeniksi vuosiksi. Kun liikelaitos on päässyt veloistaan, se puretaan.
Lopuksi haluan vielä korostaa, että en missään tapauksessa pidä itä-Helsingin asuinalueita huonoina asuinalueina. Niiden tärkein ongelma on se, että joukkoliikenne palvelee niitä huonosti – erityisesti poikittaisessa liikenteessä. Itä-Helsingin joukkoliikenneongelmat tulee ratkaista laadukkaan poikittaisen joukkoliikenteen avulla aloittaen jo suunnitelluilla neljällä jokerilinjalla.
Kruunuvuoren joukkoliikenteestä voidaan rakentaa merkittävästi parempi, kun tehdään ratikkasilta ja järjestetään lisäksi liityntäyhteys Herttoniemen metroasemalle – joka tulevaisuudessa voi olla Kruunuvuorenselän ylittävän ratikkalinjan jatke. Laadukas joukkoliikenne nostaa asuinalueen arvoa ja parantaa asukkaiden työ- ja harrastusmahdollisuuksia ja elämän laatua.
Olen ihmetellyt, miksei raitiovaunuyhteys Kulosaaresta ole ollut harkinnassa. Pyysaaren kohdalla matka olisi varsin lyhyt, voisi olla vaikka nostosilta tai tunneli, ettei venereitti katkeaisi. Ratikka sopisi muutenkin Kulosaaren tyyliin. Ei olisi imagollisestikaan paha ajatus, että Kruunuvuorenranta on Kulosaaren jatke.
Ennen nykyisen metron rakentamista suunnitelmissa oli 60-luvulla kevyempi pikaratikkaversio, jota varten Kulosaaren sillalla oli kaistat varattunakin. Sitten suunnitelmat muuttuivat ja tehtiin raskasraidemetro, joka ei aja kaduilla. Metron rakentamisen ajoilta on periytynyt se ajatusmalli, että raitiotieverkkoa ei laajenneta lähiöihin, koska niitä palvelee metro (tai kaupunkirata) ja sen liityntäliikenne. Tästä syystä metroradan kanssa samalla reitillä kulkevan ratikka on ollut näihin päiviin asti poliittisesti kuolleena syntynyt idea.
Nyttemmin metroasemien lyhentämistä koskevissa kapasiteettitarkasteluissa esitettiin myös yhtenä mahdollisuutena Itäkeskuksesta Pasilaan kulkeva raitiolinja helpottamassa metron kuormaa joskus tulevaisuudessa.
Kruunuvuorenrannan suunnittelussa määriteltiin lähtökohdaksi nopea raideyhteys keskustaan, mitä raitiotie Kulosaaren kautta ei oiken ole, vaikka vähän suorempi rata tehtäisiinkiin. Tulevaan Kalasataman keskukseen ja Pasilaan se voisi varmaan olla hyvä yhteys.
Minusta on ilahduttavaa, että useampikin vihreä ehdokas pitää Kruunusiltoja esillä. Samalla on kuitenkin huolestuttavaa, että muut puolueet tuntuvat aiheesta mieluiten vaikenevan. Mikä on arviosi, saadaanko sillanrakennustyöt aluilleen ensi valtuustokaudella? Luulen, että se on nyt kiinni ensisijaisesti vihreiden neuvottelutaidoista.
Riippunee sekä neuvottelutaidoista, että vaalituloksesta. Kun nykymaailmassa vastuullisuutta julistavat poliitikot haluavat karsia tuottavia investointeja ja toteuttaa kalliita tuottamattomia investointeja, niin arvaaminen on vähän vaikeaa.
Hei! Olen iloinen siitä, että vihreät ovat ottaneet Kruunuvuorenrannan vaaliteemaksi. On myös totta, että ilman toimivia liikenneratkaisuja alue ei voi toimia, ja ruuhkat aiheuttavat ongelmia koko itäväylän liilenteelle, sekä muulle Laajasalolle ja Herttoniemelle. Siksi siltayhteys on välttämätön. Olin kuitenkin hämmästynyt kun luin Satu Väkiparran ( Helsingin vihreät, Kulosaarelaiset Ry) vahvasta kampanjoinnista siltaa vastaan. Yli 10 000 asukkaan kaupunginosalle pelkkä vesiliikenne ympäri vuoden ei voi mitenkään olla riittävä ratkaisu. Tämä on vienyt mielestäni uskottavuutta koko vihreiden vaaliohjelmalta. Jos äänestän vihreitä (kuten tähän asti), annanko samalla kannatukseni Kulosaarelaiselle nimby yhdistykselle, sen sijaan että Helsinkiin saataisiin hieno, toimiva asuinalue 10 000:lle ihmiselle?
Vihreissä on vahva kannatus Kruunuvuoren ratikkasillalle. Olemme vaatineet sillan toteuttamista ja sitovaa päätöstä tähän jo pitkään, eivätkä nämä vaalit muuta sitä mihinkään.
Vihreissä ymmärretään hyvin että Kruunuvuorenranta tarvitsee erinomaiset joukkoliikenneyhyeydet.
Kiitos nopeasta kommentista!
Uskon siihen, että vihreät (Satu Väkipartaa ikäväkyllä lukuunottamatta) ajavat Kruunuvuoren raitiosillan rakentamista nopealla aikataululla. Tässä muutamia muita syitä äänestää Mikkoa huomenna (Mikon vaaliohjelmasta):
– Kaavoitus- ja asuntotuotantotavoitteita pitää nostaa merkittävästi nykyisestä, jotta asuntotuotannon määrä saadaan vastaamaan kysyntää.
– Päivähoitopaikkojen osalta tavoitteeksi tulee ottaa se, että Helsingissä päivähoitopaikan saa heti kun sellaista tarvitsee.
– Yksittäisenä suurena seikkana nostaisin vielä sen, että minun (siis Mikon) ansiostani Hernesaaren osayleiskaavassa ei ole niemenkärjessä täyttömaata ja helikopterikenttää.
– Saadaan asuntoja, joiden infrastruktuuri on jo valmiiksi rakennettu (eikä siis kasvata kaupungin velkataakkaa) ja asukkaat saavat pitää koulut, päiväkodit ja muut kunnalliset palvelutkin. Kauppiaatkin päättävät jatkaa toimintaansa, kun alueen talous piristyy.
– Terveydenhuollossa pitää pyrkiä siihen, että on suuria täyden palvelun asemia, jotka löytyvät joukkoliikenteen solmukohdista ja pienempiä alueellisia toimipisteitä, joissa kysynnän perusteella voi olla joko täysi- tai osa-aikainen lääkäri, tai vain terveydenhoitaja. Tulee pyrkiä siihen, että perusterveydenhuollon ensipalvelun voi saada mahdollisimman läheltä omaa kotia.
Vanhustenhoidon parantaminen on mielestäni myös ykkösasia seuraavalla kaudella, ja toivon, että uudet valtuutetut varmistavat, ettei uusi palvelulaki jää vain suositukseksi paperilla. Kaikkien, joille ihmisarvo on tärkeää, tulee kiinnittää tähän asiaan huomiota, ja varmistaa, että epäkohtiin (resurssien puutteeseen ja hoidon laatuun) saadaan selvää parannusta mahdollisimman pian.
[…] pidemmin ovat kirjoittaneet esimerkiksi Mikko Särelä ja Osmo Soininvaara. Kirjoituksiin kannattaa tutustua, sillä – kuten Helsingin Vihreät […]