Yleiskaava ja Herttoniemen teollisuusalueen kehittäminen
Yleiskaavavisiossa Herttoniemen teollisuusalue kaavailtiin nykyisenlaisena puhtaana työpaikka-alueena. Tavoitteena se, että itä-Helsingistä ei tulisi puhdas nukkumalähiö vaan että alueella olisi myös sekoittunutta kaupunkirakennetta: asumista, työpaikkoja ja palveluita.
Sekoittunut kaupunkirakenne tuo merkittäviä hyötyjä mm. siksi että ympäristön palvelutsaavat asiakkaita työntekijöistä päiväsaikaan ja asukkaista iltaisin ja viikonloppuisin. Tämä tekee erilaisten palveluiden tuottamisesta paljon kannattavampaa ja parantaa sekä alueella työssäkäyvien että asuvien elämänlaatua.
Tavoite on hyvä ja tärkeä, mutta toteutustapaa pitäisi kehittää. Nyt on valittu idea, jossa työpaikka-alueet ovat erikseen Herttoniemessä ja Roihupellossa – ja vastaavasti asuinalueet näiden ympärillä. Merkittävä osa sekoittuneen kaupunkirakenteen tuomista hyödyistä katoaa.
Herttoniemi
Helpointa olisi todeta, että aluetta kehitetään sekoittuneiden toimintojen alueena – siis samanlaisena kuin nykyistä kantakaupunkia. Tämän luultavasti kuitenkin estää pelko siitä, että vapaa alueen kehittäminen johtaa koko alueen muuttumiseen asuinkäyttöön. Pula asunnoista on tällä hetkellä valtava – toisin kuin pula työpaikka-alueista.
Edellisessä blogitekstissäni ehdotin että alueen liikenneyhteyksiä kannattaa kehittää rakentamalla pohjois-etelä-suuntainen runkoyhteys Laajasalosta Malmille (ja esim. Helsinki-Vantaan Lentokentälle). Seuraava ongelma on se, miten yhdistää sekoittuneen kaupunkirakenteen hyödyt ja silti varmistaa että alueella on täydet mahdollisuudet kehittyä merkittävänä työpaikka-alueena – ja alueen työpaikkamäärän moninkertaistua seuraavien vuosikymmenten aikana.
Tässä vaiheessa katse kääntyy Laivalahdenkadulle ja Mekaanikonkadulle – Herttoniemen teollisuusalueen luonnolliselle pääkadulle.
Laivalahdenkatu ja Mekaanikonkatu kulkevat Herttoniemen teollisuusalueen keskellä
Mitä jos kehittäisimme Laivalahdenkadun ja Mekaanikonkadun varsia Herttoniemen keskustana ja kauppakatuna? Tavoitteena olisi siis se, että näiden katujen varsille rakennetaan tiiviisti niin asuntoja, työpaikkoja kuin kaupallisiakin palveluita. Ympäröivän teollisuusalueen työpaikat voisivat sitten tukeutua pääkadun palveluihin – joiden elinkelpoisuutta parantaisi pääkadun tiiviys ja asukkaiden ja työntekijöiden tuoma kysynnän laajuus ja tasaisuus.
Katunäkymiä nykyisellä Laivalahdenkadulla. Voisiko tässä olla tiivistä kaupunkia?
Kun tiivis ja sekoittunut ympäristö kohdistetaan pääkadun varteen, parannetaan mahdollisuuksia kehittää työpaikka-aluetta niin että se menestyy tulevaisuudessakin samalla varmistaen että teollisuusalue ei muutu tontti kerrallaan asuintonteiksi kuten Vattuniemi.
Nykyäänhän tuolla ”pääkadulla” on pääasiassa autoalan liikkeitä – onkohan niitä mahdollista saada sulautettua ”kivijalkakauppakadulle”? Kävelymatkasta kahviloiden välille tulee hurjan pitkä, jos joka välissä on pari autohallia (vrt. pari pientä puotia).
Itsehän mielelläni heivaisin kaikki autokaupat parkkipaikkoineen muualle, mutta ei nykyisiä liikkeitä ei liene tarkoitus häätää. Eli komppaan ehdottomasti ajatuksiasi ja toivoisin teollisuusalueelle uutta ja elävämpää ilmettä, mutta mitä ja miten sijoiteltuna käytännössä? Ja no, ainakin jo nimi pitäisi olla jotain muuta kuin ”teollisuusalue”!
Jos Laivalahdenkadusta ja Mekaanikonkadusta tehdään Herttoniemen pääkatu, niin se tarkoittaa kyllä sitä että autoliikkeet eivät enää voi pitää autovarastojaan kadun varressa olevilla tonteilla. Autoliikkeet sinne mahtuvat tulevaisuudessakin, jos niin haluavat.
Ajatuksesi on tutkimisen arvoinen. Sitä tukisi huomattavasti, jos metroasemat olisivat teollisuusalueen keskellä eivätkä väärässä paikassa Itäväylän penkereellä, jossa ne eivät palvele parhaalla mahdollisella tavalla sen enempää läntistä asuma-aluetta. Itse asiassa vanhan satamaradan linjaus kannattaisi ottaa uudelleen käyttöön tässä kohtaa, mutta tietenkin metron tulisi kulkea maan alla. Vertailun vuoksi kannattaa katsoa Länsimetron linjausta, joka ei kulje Espoossa Länsiväylän vieressä pinnassa eivätkä asemat ole suurimpien risteysten kyljessä, vaan vanhoissa keskuksissa. Nykyisen Itämetron useimpien asemien lähikorttelien kehittäminen on vaikeaa ellei mahdotonta juuri tästä syystä.
Mitä tulee paljon tilaa tarvitsevan kaupan yksiköihin, niiden tilannetta helpottaisi jos pääkatu suuntautuisi Mekaanikonkadun asemesta Sahaajankadulle suunnilleen pelastusaseman tasalta pohjoiseen. Roihuvuorelaiset vaan eivät taitaisi tykätä, jos tämän seurauksena heidän rinnemetsäänsä kaavoitettaisiin tiivistä kantakaupunkia…
Henna: Herttoniemessä Autokeskus (Nissan) on minusta hyvä esimerkki melko kompaktista autoliikkeessä ja Automaa (Ford, Peugeot) taas tilanhaaskaamisesta. Muita hyviä kompakteja esimerkkejä olivat vanha Pitäjänmäen Veho ja Kalliossa Neljännellä Linjalla oleva Metro-auto.
Kyllä Laivalahden kadulla voisi olla tiivimpää kaupunkia. Olen alueella töissä ja usein työkaverin kanssa pyörittelemme päitämme kun katselemme alueella olevaa tilanhaaskausta. Ihan huhupuheina olen kuullut, että koodareiden rekrytointia huonontaa alueen teollisuusaluemaisuus. Ts. eivät halua tulla töihin näin epämääräiselle alueelle. Ideasi sekoittuneesta kaupunkirakenteesta kuulostaa kaikin puolin hyvältä. Itsellekin tuntuisi kivalta kävellä mukavaan lounasravintolaan tuollaisen pääkadun varrelle. Työnantajani on merkittävä veronmaksaja Helsingissä ja mielestäni tässä on kyse varsin isoista päätöksista.
Hei
Kannatan asumista lämpimästi, alueelta on hyvät bussiyhdeydet.
Työskentelin itse Nordean tukitoiminnoissa Roihupellossa Tulppatiellä useita vuosia (nyt toiminnat siiretty Vallillaan). Alueelta on sekä hyvät poikkittaisbussiyhdeydet (alle 150 metrin päässä on Lanternan bussipysäkki jota käyttävät mm. bussit nro 550 (jokeri 1), 58 ja monet muut). Myllypuron metroasemalle tai itäkeskuseen on matkaa alle puoli kilometriä. Kuitenkin alue (Roihupelto) on pelkkää teollisuutta (yhtä bändien treenitilaa lukuunottamatta) jossa viikonloppuisin ei tapahdu mitään joten siellä rikotaan paikkoja.
Laivalahdenkadun eteläpään puolityhjät ja tyhjät korttelit ja tontit ainakin pitäisi kaavoittaa vihdoin asunnoiksi koska tonttien omistajat ei näköjään ole kiinnistunut rakentamaan ”peltihalleja” niin arvokkaille tonteille kun ne on jo kymmeniä vuosia olleet tyhjillään….